"Tämä on ensimmäinen konkreettinen poliittinen vastaus viljelijöiden huolien huomioimiseksi heidän tuloistaan", todetaan komissiosta. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaa antaa viljelijöille joustavuutta aikana, jolloin he kohtaavat monia haasteita.
Viljelijät suhtautuvat julistukseen epäilevästi. He kutsuvat sitä hyväntahtoisuuden osoitukseksi, mutta sanovat, että tarvitaan paljon enemmän kuin tämä. Belgialainen maanviljelijäjohtaja kuvaa yhden vuoden lykkäystä viivyttelyksi.
Kesannointia koskeva sääntö on ollut osa eurooppalaista maatalouspolitiikkaa jo vuosia, mutta sitä ei ole tähän asti otettu käyttöön. Toimenpide on suunniteltu antamaan viljelymaalle lepoa ja siten parantamaan luonnon monimuotoisuutta. Ukrainan sota pakotti Euroopan komission lykkäämään sitä kaksi vuotta sitten, koska pelättiin, että ruoan saanti voisi vaarantua.
Viljelijöiden, jotka haluavat saada EU:n tukia, tulee myös käyttää osa viljelymaastaan typensitojakasvien – kuten esimerkiksi linssien – kasvattamiseen eli ns. haittakasveihin. Monet eurooppalaiset viljelijät pitävät myös tätä EU:n sääntöä loukkauksena heidän päivittäisiin työkäytäntöihinsä. He näkevät sen symbolina yhä tiukemmille Euroopan unionin asettamille säädöksille.
Torstaina Brysselissä on määrä järjestää Euroopan huippukokous. Viljelijöiden mielenosoitukset ja eurooppalainen maatalouspolitiikka ovat korkealla asialistalla. Eurooppalaisten valtioiden johtajien on vielä annettava hyväksyntänsä, ennen kuin lykkäys on lopullinen. Belgia ja Ranska ovat jo suuria kannattajia.
Euroopan neuvostossa keskitytään myös neuvotteluihin Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa. Hän käytti joulukuussa veto-oikeuttaan 50 miljardin euron tuen osalta Ukrainalle. Myös sotilaallinen tuki Kiovalle on asialistalla. Viisi eurooppalaista johtajaa, mukaan lukien Saksan ja Ranskan presidentit sekä Alankomaiden pääministeri Mark Rutte, ovat avoimessa kirjeessä yhdessä kehottaneet tukemaan Ukrainaa edelleen.
”Vuoden 2023 alussa Euroopan unioni sitoutui toimittamaan Ukrainalle miljoona ammusta maaliskuuhun 2024 mennessä. Kova totuus on, ettemme ole saavuttaneet tätä tavoitetta”, todetaan edelleen avoimessa kirjeessä Financial Timesissa.