Proteiinisiirtymän nopeuttaminen voisi vahvistaa Euroopan ruokaturvaa ilman riippuvuutta proteiinipitoisten elintarvikkeiden tuonnista.
Tärkeä kulmakivi Saksan ja Tanskan vetoomuksessa on kasviproteiinien, kuten soijapapujen, herneiden ja linssien viljelyn lisääminen, joiden pinta-alan ennakoidaan Saksassa kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti vaihtoehtoisissa ja kestävämmissä elintarvikemarkkinoissa kasviproteiinipohjaisten ruoka- ja ravintotuotteiden kysyntä on viime vuosina kasvanut.
Aloite sai laajaa tukea eri EU-mailta, mukaan lukien Alankomaista, jossa ministeri Femke Wiersma (BBB) puolusti kalan sisällyttämistä proteiinin lähteeksi. Irlanti ja Luxemburg puolestaan vaativat taloudellista tukea proteiinipitoisten kasvien viljelyn kannattavuuden parantamiseksi. Puola puolusti soijatuotannon laajentamista arvokkaana proteiinilähteenä.
Vaikka ehdotus otettiin pääosin myönteisesti vastaan, se herätti myös kiistaa, erityisesti laboratoriolihaan ja muihin innovatiivisiin proteiinilähteisiin liittyen. Unkari ja Italia yhdessä useiden muiden maiden, kuten Ranskan ja Espanjan, kanssa ilmaisivat huolensa kasvatetun lihan vaikutuksista perinteiseen maatalouteen ja ruokakulttuuriin. He vaativat, että kasvatettuun lihaan sovellettaisiin samoja tiukkoja EU-sääntöjä kuin lääkkeisiin.
Saksan ja Tanskan ehdotus korostaa tarvetta lisätä kotimaista, korkealaatuista ja ilmastoystävällistä proteiinin tuotantoa niin ihmis- kuin eläinravinnoksi. "Meidän on vastattava haasteeseen vähentää elintarviketuotantomme ilmastovaikutuksia," totesi Özdemir. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, kuten tutkimuksen ja innovaation lisäämistä, proteiinilähteiden monipuolistamista sekä paremman yhteistyön edistämistä arvoketjuissa.