Vuonna 2023 voimaan astuvan uuden pakollisen viljelykierron siirtyminen todennäköisesti lykkääntyy. Euroopan komissio ja kaikki 27 EU-maata tukevat Saksan ehdotusta, jonka mukaan Green Dealin kyseistä osaa pidennettäisiin vuodella. Lisäksi jo aiemmin siirrettyä pakollista kesannointia jatketaan vielä yhdellä vuodella.
EU:n maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski totesi tiistai-iltana Brysselissä LNV-ministerikokouksen jälkeen tukevansa lisäsiirtoa, ja EU:n hallinto tutkii asiaa parhaillaan. Saksalainen ministeri Cem Özdemir (Vihreät), joka jo viime kuussa pyysi Euroopan komissiota tähän, esitteli ehdotuksensa kokouksen yhteydessä.
Viljelykierron sääntö (viljelysten vaihtaminen vuosittain maan kunnon ja monimuotoisuuden suojelemiseksi) oli määrä tulla voimaan tammikuussa 2023. Se on yksi ehtovaatimuksista viljelijöille uuden maatalouspolitiikan suoran tuen saamiseksi.
Lehdistötilaisuudessa Wojciechowski totesi, että ”enemmistö jäsenvaltiosta kannattaa” tätä väliaikaispoikkeusta. ”Pohdimme asiaa, päätöstä ei vielä ole tehty,” hän jatkoi.
”Se ei ole välttämättä ideaali,” Wojciechowski myönsi korostaen, että ”viljelykierto on yleisesti tärkeä maatalouskäytäntö, joka pitäisi säilyttää.” Hän ei kommentoinut maatalousvaliokunnan europarlamentaarikkojen äskettäistä kirjettä, jossa perusteltiin Green Deal -kriteerien joustoa maatalouspolitiikassa.
”On yhä selvempää, että ruokahuollon epävakaus, jota Venäjä aiheuttaa, on yksi sodan keinoista ja tavoitteista,” Wojciechowski totesi. ”Meidän on säilytettävä tuotantopotentiaali ja taattava ruokaturvallisuus,” hän lisäsi.
Liikennekomissaari Adina Vălean muistutti maatalousministereitä, että seuraavien kolmen kuukauden aikana 20–25 miljoonaa tonnia viljaa on vietävä ulos Ukrainasta. ”Varastotilan vapauttaminen on välitön prioriteetti Ukrainassa, mutta myös EU:ssa,” hän sanoi.
Liikennekomissaari esitteli päivitetyn EU:n strategian, jolla helpotetaan viljan vientiä Ukrainasta ”vihreiden käytävien” kautta. ”Ennen sotaa Ukraina vei jopa 5 miljoonaa tonnia vehnää kuukaudessa Mustan meren satamien kautta. Tämä on nyt ohjattava rautateille, teille ja sisävesille, ja sieltä edelleen EU:n satamiin jatkokuljetuksia varten maailmanmarkkinoille,” hän selvensi.

