Viljelijä ruokaketjun alusta -strategian ei tule johtaa siihen, että EU-maissa tuotetaan vähemmän maataloustuotteita ja tästä johtuen ruokaa jouduttaisiin tuomaan enemmän ulkomailta. Siksi elintarvikkeiden tuonnin on täytettävä samat kriteerit kuin kotimaisen tuotannon.
Useat maatalousministerit korostivat tätä maanantaina kuukausittaisessa kokouksessaan Brysselissä maatalouskomissaari Janusz Wojciechowskille. Monet ministerit myös vaativat kansallisten strategisten suunnitelmien luovutusajan lykkäystä, koska heidän mukaansa asiasta ei ole vielä selkeyttä.
Tällaisilla kansallisilla strategisilla suunnitelmilla EU-maat voivat osoittaa, miten ne maataloudellaan ja karjankasvatuksellaan osallistuvat Green Dealin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Tietojen mukaan jotkut maat eivät haluaisi lainkaan laatia näitä suunnitelmia.
Ministerikokouksen loppulausumassa ei mainittu toistuvista pyynnöistä lykätä näitä suunnitelmia koskevien sääntöjen voimaantuloa. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että aihe on käsitelty mutta yksimielisyyttä ei saavutettu, eikä puheenjohtaja voinut tehdä johtopäätöksiä. Tavallisesti tämä myös tarkoittaa, että Euroopan komissio voi jatkaa nykyisellä linjallaan.
Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski kertoi viime viikonloppuna: ”Strategiset suunnitelmat ovat nykyään tärkein asia maatalouskeskustelussa. Green Deal ei anna viljelijöille oikeuksia tai velvollisuuksia. Green Dealistä ei ole olemassa eikä tule lakia.”
Kullakin maalla on oma strateginen suunnitelmansa, jossa päätetään maittain viljelijöiden tulevaisuudesta ja kaikesta, mikä heille on tärkeintä.” Euroopan komissio ei halua kuulla lykkäyksestä. Wojciechowski on kuitenkin sanonut, että joillekin maille annetaan 'joustavuutta' suunnitelman luovutusajan suhteen.
Alankomaat on jo aloittanut kansallisen strategisen suunnitelmansa pilottihankkeiden avulla, mutta muut maat vasta aloittavat. Saksassa uusi 'liikennevalokoalitio' saattaa vielä sotkea peliä tiukemmilla vaatimuksilla.
Väistyvä ministeri Julia Klöckner on jo ilmoittanut, ettei hän tee enää pellolta maksettavia päätöksiä. Ranska sanoo, ettei kaikilla 'aluehallinnoilla' ole vielä suostumusta. Tämä johtuu osittain siitä, että koko EU:ssa on luovuttu yhtenäisistä maataloussäännöistä.
Tavoitteena on, että koko Euroopan parlamentti hyväksyy uudistetun yhteisen maatalouspolitiikan myöhemmin tässä kuussa, jotta se voi tulla virallisesti voimaan 1. tammikuuta 2023 alkaen.
Uudella yhteisellä maatalouspolitiikalla Bryssel antaa EU-maille suuremman vapauden määritellä maataloustukien jakoperusteita. Ekosysteemituista aiheutuvien tukisummien epävarmuuden vuoksi ei vielä tiedetä, kuinka moni viljelijä niihin ryhtyy.