Useiden maiden maatalousministerit, jotka ovat viime vuosina jo merkittävästi vähentäneet kemikaalien käyttöä, vaativat lisäksi matalampaa tavoitetta.
Lisätutkimuksessa tarkasteltiin torjunta-aineiden vähentämisen vaikutuksia eri maataloustuotteisiin. Vaikka tutkimus toi esiin joitakin myönteisiä tuloksia, kuten ympäristövahinkojen mahdollisen vähenemisen, toiset havainnot osoittivat kielteisiä vaikutuksia viinin- ja hedelmänviljelyssä. Viljakasvien satoihin sillä on tuskin vaikutusta.
Jotkut EU-maat pelkäävät, että torjunta-aineiden käytön puolittaminen voi lisätä sadon alttiutta taudeille ja tuholaisille. Nämä maat kannattavat asteittaisempaa siirtymää, johon yhdistetään uusien luontoystävällisten rikkakasvien torjunta-aineiden hyväksyntä ilman, että sadon määrä vaarantuu.
Toisaalta on myös EU-maita, jotka kannattavat torjunta-aineiden vähentämistä. Nämä maat korostivat tiistaina Brysselin maatalousneuvostossa kiireellistä tarvetta suojella biodiversiteettiä ja rajoittaa ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia. Näihin maihin kuuluu Alankomaat, jotka vaativat nopeaa ja kunnianhimoista lähestymistapaa ympäristöystävälliseen maatalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi.
Ehdotuksesta käytävät keskustelut ovat viime päivinä johtaneet kiihkeisiin väittelyihin EU:n kokouksissa, ja jotkut maat ovat uhkailleet veto-oikeuden käyttämisellä, ellei heidän huoliaan oteta huomioon. Jatkuva jakautuneisuus heijastelee myös eturyhmien ja maataloussektorin niihin kohdistamaa painetta.
Monet maanviljelijäjärjestöt ja kemianteollisuus ovat voimakkaasti vastustaneet ehdotettua torjunta-aineiden vähentämistä. Ympäristönsuojeluorganisaatiot ja terveysasiantuntijat sen sijaan ovat vaatineet tiukempaa sääntelyä haitallisten kemikaalien altistuksen vähentämiseksi elintarvikkeissa ja vedessä. He painottavat EU-kansalaisten terveyden suojelemisen asettamista etusijalle.
Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa EVP:n kristillisdemokraattien ja ECR:n konservatiivien keskuudessa on jo ääniä torjunta-ainelain ehdotuksen hylkäämiseksi tai sen siirtämiseksi seuraavien vaalien (kesäkuu 2024) yli. On epäselvää, kuinka kauan kestää, ennen kuin Brysselissä tehdään lopullinen päätös ehdotuksesta.
Lisäksi ministerit olivat käytännössä yksimielisiä siitä, että myös ensi vuonna tulee soveltaa maatalouspolitiikan viime vuonna asetettuja kahta poikkeusta, viljelykiertoon (GMC 7) ja maatalousmaan tarjoamiseen biodiversiteetin hyödyntämiseen (GMC 8).
Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski korosti, että näiden kahden poikkeuksen vaikutuksista viime vuodelta ei ole vielä tietoa; ne eivät ehkä ole juuri vaikuttaneet maataloustuotantoon. Lisäksi tällaisen päätöksen voi tehdä vain yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa.