Energiaministerit katsovat, että EU-maissa on käytettävä kymmenen prosenttia vähemmän energiaa: viisi prosenttia pakollisesti ja vielä viisi prosenttia vapaaehtoisesti. Tämä pitäisi ottaa käyttöön jo 1. joulukuuta, jos heidän kolmen kohdan suunnitelmansa hyväksytään ensi viikolla ylimääräisessä EU-huippukokouksessa valtion- ja hallitustenpäämiesten toimesta.
Energiaministerit jättävät konkreettisen toteutuksen EU-maille itselleen; yhteistä sitovaa pakettia kaikille maille ei tule. Se olisi vaatimus jokaiselle jäsenvaltiolle, mutta jokainen maa päättää itse, miten se toteutetaan.
Siksi ministerit eivät myöskään suostuneet Euroopan maatalousliiton Copa-Cogecan pyyntöön jättää elintarvikeketjun yritykset pakollisten energiansäästötoimien ulkopuolelle. Myös eläinsuojelujärjestöjen vaatimus 'energiaa kuluttavan' laajamittaisen teollisen eläintuotannon väliaikaisesta täydellisestä pysäyttämisestä hylättiin.
Pakollisen säästön lisäksi (joulukuun ja huhtikuun välillä) fossiilittomasti tuotettujen tuuli- ja aurinkovoimaloiden jättivotoista kerätään osa, jotta kansalaisille ja yrityksille voidaan myöntää alennuksia, ja fossiilisia polttoaineita (kaasu, hiili, öljy) käyttävien voimalaitosten tulee luovuttaa osa voitoistaan 'solidaarisuusmaksuna'.
Euroopan komission puolelta on esitetty, että nämä ylimääräiset voitot voivat tuottaa jopa 140 miljardia euroa tukea EU-maille, jotka voivat ohjata sen kotitalouksilleen ja yrityksilleen.
Venäläisen kaasun tuonnille asetettuun hintakattoon ei ole toistaiseksi vielä päästy. Alankomaat kannattaa sitä. Useat muut maat, mukaan lukien Venäjän kaasusta voimakkaasti riippuvainen Unkari, eivät kannata. Alankomaat katsoo, että muut EU-maat pitäisi tukea itäisiä maita, jotka edelleen ovat suurelta osin riippuvaisia Venäjän kaasusta.