Useimpien EU-maiden maatalousministerit suhtautuvat erittäin skeptisesti Euroopan komission viime kuussa esittelemään uuteen keinolannoitesääntelyyn. Se, että Bryssel haluaa määrätä, kuinka monta prosenttia vähemmän keinolannoitteita saa käyttää, ei miellytä suurinta osaa maatalousministereistä. He tukevat suunnitelmaa enintään "pääpiirteissään", mutta ovat eri osioiden osalta eri mieltä ja heillä on huomautuksia.
Vain muutama maa, kuten Alankomaat, on jo ennalta samaa mieltä siitä, että Euroopan ruokatuotannon on maataloudessa ja karjataloudessa oltava kestävämpää ja luomupainotteisempaa.
Terveyskomissaari Stella Kyriakides totesi kuukausittaisessa EU:n maatalousministerien kokouksessa selvästi, että komissio pitää kiinni Green Dealista ja myötävaikutusketjusta, ja että "ei toimiminen ei ole vaihtoehto". Hän sanoi kuitenkin, että jokaiselle maalle tulee mahdollisuus yksilölliseen joustavaan lähestymistapaan, ja että Bryssel julkistaa käytetyn laskentametodin maiden prosenttiosuuksille.
Komissaari Kyriakides teki myös selväksi, että "kieltoa ei ole tulossa", ja että kemiallisia aineita voi käyttää "viimeisenä keinona", jos ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.
Monet ministerit toteavat, että heidän maassaan keinolannoitteiden käyttöä on jo vähennetty paljon viime vuosina, ja että tästä pitäisi jotenkin palkita. Se tosiasia, että joka maan on vähennettävä vähintään 35 %, ei miellytä näitä maita. Lisäksi protestoidaan siitä, että keinolannoitteiden käyttö on kokonaan kielletty "haavoittuvilla alueilla", kuten metsissä ja Natura 2000 -alueilla.
Joillekin maille (kuten Ruotsi tai Suomi, joissa on runsaasti metsää, tai Slovenia ja Kreikka, joissa on paljon luonnonsuojelualueita) tämä merkitsisi huomattavaa maatalouden sivukäytön vähenemistä. Nämä maat puolustavat eri luokittelua haitallisille ja kielletyille aineille verrattuna hieman haitallisiin aineisiin.
Kyriakides muistutti napisevia ministereitä siitä, että uusi keinolannoitelaki ei astu voimaan heti, vaan siirtymäkauden jälkeen. Hän myös kumosi väitteen, ettei suurimmille kemiallisille torjunta-aineille olisi vielä käyttökelpoisia vaihtoehtoja.
Hän korosti, että Euroopan komissio on hyväksynyt viime vuosina yli kaksikymmentä uutta torjunta-ainetta. Lisäksi EU-maat voivat tukea viljelijöitä uuteen maatalouspolitiikan ekotukijärjestelmään liittyen, jos viljelijät siirtyvät kemikaaleista luonnonmukaisiin torjunta-aineisiin.