Keskustelu on myös viimeinen maatalousministerien neuvoston kokous Belgian EU-puheenjohtajuuden johdolla; 1. heinäkuuta alkaen vähemmän EU-myönteinen Unkari ottaa puheenjohtajuuden puoleksi vuodeksi. Lisäksi tulevan puolen vuoden aikana monia EU-päätöksiä lykätään uuden Euroopan komission nimityksen odotuksessa. Hallitusten johtajat keskustelevat kulissien takana siitä, ketkä komissaarit ovat ehdolla uudelleenvalintaan ja ketkä eivät.
Eroava nykyinen komissio on viime viikolla (täysin suunnitelmien mukaisesti) esittänyt vuoden 2025 luonnosbudjetin. Siinä esitetään lähes budjettineutraalia budjettia, sisältäen vain satunnaisia (aikaisemmin sovittuja) muutoksia.
Myös yhteistä maatalouspolitiikkaa varten ei ole varattu mitään lisäyksiä, huolimatta komissaari Wojciechowskin aikaisemmista vetoomuksista. Hän katsoo, että ainakin "katastrofirahastoa" tulisi korottaa ja että kaikki erät tulisi korjata inflaation mukaan. Komissio pyrkii varaamaan ensi vuonna 53,8 miljardia euroa YMP:lle, mikä on muuttumaton verrattuna vuoteen 2024. Wojciechowski, joka on vastannut maatalousasioista viimeiset viisi vuotta, kehotti eurooppalaisia johtajia tunnustamaan YMP:n merkityksen.
Belgian puheenjohtajuus kutsuu Luxemburgissa pidettävään maatalousministerien neuvoston kokoukseen laatimaan sarjan johtopäätöksiä maatalouden toivotusta tulevaisuudesta. Nämä johtopäätökset ovat vastaus viimeaikaisiin maanviljelijäprotesteihin monissa EU-maissa sekä maatalousalan tulevaisuuden haasteisiin.
Lisäksi uudessa maatalouspolitiikassa on otettava huomioon Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin maatalousdialogin tulokset (?). Hän keskeytti tämän vuoden alussa - maanviljelijäprotestien painostuksesta - Green Deal -toimet maataloudessa ja lupasi aloittaa "dialogin maanviljelijöiden kanssa". Siitä lähtien dialogista ei juuri ole kuulunut.
Euroopan parlamentin ja EU-maiden ainoa konkreettinen päätös tämän jälkeen on ollut neljän vuonna 2021 vahvistetun ilmastosäännön vapaaehtoinen käyttöönotto pakollisuuden sijaan. Lisäksi nämä neljä toimenpidettä on asetettu heti jäihin Venäjän hyökkäyksen vuoksi Ukrainaan. Usein mainittu "kuormien keventäminen" jätetään EU-maille itselleen, ja se tarkoittaa lähinnä hallinnollisten velvoitteiden poistamista, ei tukien ja verojen poistamista.
Viime viikolla aloitettiin myös virallisesti neuvottelut Ukrainan EU-jäsenyydestä. Venäjän piirittämä maa haluaa muuttaa geopoliittista suuntaansa kohti EU:ta ja hakee yhteyttä Eurooppaan. Nämä toimet voivat kestää vuosia, mutta ne voivat myös pian ohjata suuntaa.
Jos tämä "maatalousjättiläinen" päästetään EU:n yhteisille markkinoille, se mullistaa nykyisen maatalouspolitiikan ja elintarviketuotannon lähes täysin. Siksi on jo nyt selvää, ettei EU-maataloudessa tapahdu muutoksia ennen uuden (hieman oikeistolaisemman) Euroopan parlamentin, uuden komissaarijoukon (sisältäen mahdollisesti uudelleen Von der Leyenin), uuden (korkeamman?) YMP-budjetin sekä Ukrainan nopean tai hitaamman hyväksynnän valmistumista.