Euroopan unionin tulee hänen mukaansa leikata maatalousbudjettia tulevina vuosina, sanoo EU:n puheenjohtaja Charles Michel. Hän haluaa laskea EU:n vuoden 2021–2027 budjettia 1100 miljardista 1074 miljardiin euroon, muun muassa maatalousmenoja karsimalla, kuten Alankomaat haluavat.
Michel ei vielä tarkentanut yksityiskohtaisia leikkaussummia, mutta viittaa mahdollisesti maaseuturahaston varauksiin. Lisäksi Alankomaiden tulee hänen mukaansa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan ”väliaikainen” miljardeja sisältävä vähennys vuosittaisista maksuista.
EU:n puheenjohtaja esityksillään vastaa Alankomaiden pääministerin Mark Rutten toiveisiin, joka on EU:n sisällä jyrkästi vastaan EU-budjetille ja koronapalautusrahastolle. Michel toivoo, että hieman laskennallinen monivuotinen rahoituskehys (MFR) – hieman Euroopan komission ehdotusta pienempi – mahdollistaisi jopa valtionjohtajien huipulla sopimuksen näistä kahdesta talousasiasta.
On kuitenkin epäselvää, saako Michel uudella kompromissillaan kaikki EU:n valtionpäämiehet saman kannan taakse, minkä jälkeen on vielä nähtävä, hyväksyykö Ursula von der Leyenin johtama Euroopan komissio ehdotuksen. Euroopan parlamentti on jo ilmoittanut, että von der Leynin ehdottama 1100 miljardia on heidän mukaansa ehdoton minimi, ja he haluaisivat oikeastaan vielä enemmän. EU-käytäntönä on kuitenkin, että valtionpäämiehillä on aina viimeinen sana.
Michel pitää koronatukipaketissa kiinni kahden kolmasosan osuuden tukina ja yhden kolmasosan lainoina niille eteläisille EU-maille, jotka ovat kärsineet eniten koronaviruksesta. Rahastoon pitäisi tulla 750 miljardia euroa. Pääministeri Rutte ja kolme muuta ”säästävää” maata – Ruotsi, Tanska ja Itävalta – haluavat, että tuki koostuu vain lainoista ja edellyttää uudistuksia.
Michel kertoi ehdotuksensa julkaisun jälkeen kunnioittavansa jäsenvaltioiden herkkyyttä tässä asiassa. ”Tämä on vaikea kysymys, mutta luotan poliittiseen rohkeuteen.” EU:n puheenjohtaja ehdottaa myös viiden miljardin euron vararahaston perustamista maille, kuten Alankomaille, jotka kärsivät eniten Iso-Britannian EU-eron seurauksista.
Kompromissiehdotus, joka syntyi useiden viikkojen kiihkeän neuvottelun ja Rutten tapaamisen jälkeen, vastaa ensi silmäyksellä moniin Alankomaiden huoliin ja vaatimuksiin. Toinen tärkeä Haagissa esillä ollut kohta on myös mukana. Michel haluaa kytkeä jäsenmaiden saamia tukia oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, mikä mahdollistaa tukien leikkaamisen tai poistamisen esimerkiksi Unkarin tai Puolan kaltaisilta eri mieltä olevilta mailta.
Puheessaan keskiviikkona Merkel kehotti europarlamentaarikkoja ottamaan vastuullisen ja kompromissihaluisen asenteen, sillä EU on tekemässä merkittäviä päätöksiä tulevina vuosina. Merkel myös odotti maltillista ja rehellistä lähestymistapaa valtionjohtajilta, jotka kokoontuvat viikon päästä ”rahoitushuippukokoukseen.”
Valtionpäämiehet kuten Merkel ja Ranskan presidentti Macron sekä Euroopan komissio haluavat nopeasti osoittaa satoja miljardeja tukipaketteihin, mutta neljä eri mieltä olevaa EU-maata eivät ole vielä hyväksyneet tätä. Kulissien takana käydään tiivistä diplomaattista ja virkamiesten neuvottelua EU:n puheenjohtajiston esittämän kompromissikompromissin tiimoilta.