Euroopan johtajien monivuotista budjettia koskenut taloushuippukokous keskeytettiin tuloksetta ennenaikaisesti. EU:n puheenjohtajan Charles Michelin mukaan sopimukseen ei päästy. Britannian poistuttua EU:sta EU:n budjetin tuloihin on syntynyt 60–75 miljardin euron vajaus.
Michelin yritykset sovittaa yhteen 27 jäsenvaltion eriävät näkemykset eivät onnistuneet. Juuttuminen vallitsi, koska Alankomaat, Tanska, Ruotsi ja Itävalta eivät halunneet nostaa vuotuista maksuaan. Monet muut EU-maat puolestaan kannattivat suuremman budjetin tekemistä. Lisäksi maataloustukien ja aluekehitysrahastojen mahdollisia leikkauksia kohtaan oli paljon vastustusta.
Erimielisyydet EU-hallitusten kesken eivät koske ainoastaan sitä, miten Britannian panoksen katoaminen korvataan, vaan myös uuden Euroopan komission tulevaisuudenvisioita ilmastopolitiikasta, Vihreästä sopimuksesta, uusista teknologioista, paremmasta rajavalvonnasta sekä muusta uudesta politiikasta. Näihin tarvitaan uusia tuloja tai sitten nykyisiä menoja on leikattava merkittävästi.
Lisäksi Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti katsovat, että ‘muita tuloja’ tulisi hankkia. Tämä peitelty ilmaus tarkoittaa monien mielestä EU:n omaa ‘verotusta’, johon suurin osa jäsenmaista on tähän asti periaatteessa vastustanut. Näin EU voisi nimittäin suoraan kerätä veroja EU:n jäsenvaltioiden asukkailta. Tähän asti kaikki EU:n tulot kulkevat kunkin jäsenmaan budjettien kautta.
EU-tasolla on jo keskusteltu eräänlaisesta internet-verosta, jolla maailmanlaajuiset teknologiayritykset joutuisivat maksamaan veroja voitoistaan kyseisissä maissa. Lisäksi ajatuksena on esimerkiksi ‘kestävyysvero’ ympäristöhaitallisiin tuontituotteisiin sekä kertakäyttöisiin muovipulloihin.
Alankomaiden hallitus ei halua, että maa maksaa enemmän kuin nyt tekee. Alankomaat maksaa jo nyt enemmän kuin saa takaisin ja on tässä suhteessa viidennellä sijalla niin sanottuna nettomaksajana. Vuonna 2018 Alankomaat maksoi EU:n budjettiin 2,5 miljardia euroa enemmän kuin sai suoraan takaisin. “Sisämarkkinoista saatua hyötyä ei ole tässä otettu huomioon”, tarkensi Euroopan komission tiedottaja.
Alankomaiden pääministeri Mark Rutte kutsui neuvotteluiden jumittumista “ei katastrofiksi”. ”Viimeksihän emme päässeet sopimukseen muutamassa kuukaudessa,” hän totesi. Perjantai-iltana neuvottelupöydälle lopulta tuodun EU-puheenjohtaja Michelin kompromissiasiakirjan joitakin kohtia Rutte piti miellyttävänä yllätyksenä. Siinä oli useita Alankomaille kiinnostavia asioita, myös alennuksiin liittyviä, mutta 17 jäsenvaltiota hylkäsi kyseisen asiakirjan pöydästä. Asiakirjassa ehdotettiin myös, että Alankomaille myönnettäisiin tullitulojen lisävaihtoehtoja muutamaksi vuodeksi.
Michelin mukaan johtajien kokoontuminen oli hyödyllinen ja tarpeellinen. Hänen mukaansa seuraavina päivinä ja viikkoina käydään runsaasti epävirallisia keskusteluja. Milloin johtajat kokoontuvat uudelleen, ei ole vielä tiedossa. Michel katsoi, että aika ei ollut kypsä uuden huippukokouksen ajankohdan vahvistamiseksi.