Euroopan unionissa on jatkettava keskusteluja monivuotisesta budjetista, koska menojen laajuudesta vallitsee edelleen suuri hajanaisuus. Eivät ainoastaan hallitusten johtajat ole eri mieltä, vaan myös Euroopan komissiolla ja Euroopan parlamentilla on erilaiset toiveet ja ne asettavat erilaisia ehtoja.
Viime viikolla Brysselissä pidetyssä EU-huippukokouksessa kävi ilmi, että vielä kolme maata vastustaa nykyistä suunnitelmaa suuremmasta Brysselin budjetista. Ruotsi, Itävalta ja Tanska liittyivät aiempiin Alankomaiden ja Saksan vastalauseisiin.
Euroopan komission mukaan tuleva monivuotinen budjetti kasvatettaisiin Britannian lähtemisestä huolimatta 1300 miljardiin euroon – noin 300 miljardia enemmän. Tämä vastaa 1,11 prosenttia yhteisestä eurooppalaisesta tulosta. Euroopan parlamentti puolestaan harkitsee jopa 1,3 prosenttia.
Viisi maata kuitenkin haluaa, että EU:n budjettiin käytetään enintään 1 prosenttia. EU ei voi sivuuttaa tätä "viiden nettomaksajan koalitiota", sanoi Itävallan ministeri Eduard Müller. "Kun britit poistuvat EU:sta, me rahoitamme 40 prosenttia eurooppalaisesta taloudesta. Tähän tilanteeseen on otettava huomioon", totesi Müller.
EU-johtajat ovat antaneet Suomen puheenjohtajuudelle tehtäväksi löytää uusi kompromissi seuraavaan EU-huippukokoukseen joulukuussa, kertoi Alankomaiden pääministeri Mark Rutte. Alankomaat jatkaa vaatimustaan enimmäismenoksi, joka on 1 prosentti EU-maiden talouksien yhteenlasketusta koosta. Tämä on suunnilleen sama kuin nykyinen seitsemän vuoden noin 1000 miljardin euron budjetti.