Euroopan unionin huippukokous kohdistaa painetta Alankomaiden pääministeri Mark Rutteen suostumaan EU:n monivuotiseen talousarvioon, erityisesti koronapandemian elvytyspakettiin. Alankomaat ja kolme muuta 'nuukailevaa' maata haluavat, että osa EU:n tuesta maksetaan takaisin.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesivat yhteisessä lehdistötilaisuudessa, että kriisin hillitsemisessä on pikaisesti toimittava. EU-maiden tulee katsoa oman edun ohi, kertoi Von der Leyen mainitsematta yksittäisiä maita.
Saksan kiertävän EU-puheenjohtajuuden alkaessa liittokansleri Merkel sanoi, että unioni on suurimman kriisin partaalla perustamisestaan lähtien. Hän totesi, että koronapandemia ja ennakoitu talouskriisi osoittavat, että maiden tulee tehdä yhteistyötä, eivätkä eristäytyä.
EU:n hallitusten johtajat kokoontuvat 17. ja 18. heinäkuuta Brysselissä ja toivovat saavuttavansa sopimuksen kahden epäonnistuneen aikaisemman yrityksen jälkeen. Koska EU-huippukokous katsoo Alankomia 'nuukien nelikon' johtajaksi ja liikkeellepanijaksi, saa Alankomaiden pääministeri maanantai-iltana EU:n puheenjohtaja Charles Michelin vierailulle Haagiin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja saapuu Rutten virka-asuntoon, Catshuisiin, missä Michel varmasti yrittää vaikuttaa Rutteen mielipiteisiin.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili jo viime viikolla Rutten luona keskustelemassa elvytyspaketista. Liberaalit Rutte, Macron ja Michel, sosiaalidemokraatti Sanchez sekä kristillisdemokraatti Merkel muodostivat Euroopan parlamentin vaalien jälkeen viisikon, joka muovasi Ursula von der Leyenin uuden Euroopan komission. Yhdessä aloitetaan, yhdessä myös lopetetaan, tämä muistutetaan Rutelle tiukasti.
Keskustelun jälkeen Michelin kanssa Rutte osallistuu torstaina illalla työillalliselle Berliinissä liittokansleri Merkelin luona. Merkel pyrkii saamaan huippukokouksessa 17.–18. heinäkuuta aikaan sopimuksen. Myös EU:n monivuotisesta talousarviosta on sovittava. Merkel myönsi aiemmin tänä vuonna, että Saksa joutuu maksamaan enemmän EU-suunnitelmien toteuttamisesta tulevina vuosina.
Rutteen kannalta on kaksi tärkeää ehtoa. Ensinnäkin EU:n talousarviossa tulee säilyttää alennus Alankomaiden maksuosuuteen. Lisäksi uusien suunnitelmien rahoittamiseksi vanhoista suunnitelmista on leikattava, vaikka Alankomaat myöntävät, että ilmastopolitiikkaan ja Green Dealiin tarvitaan lisää rahaa. Toiseksi Etelä-Euroopan EU-maiden on jatkettava sovittuja uudistuksia, jos ne haluavat saada tukea koronarahastosta. Nämä koskevat esimerkiksi eläkkeitä, veronkeruuta ja työmarkkinoita.
Rutte toisti perjantaina, että hän ei näe kiirettä elvytyspaketin suhteen: yksikään maa ei ole vielä jättänyt hakemusta. Ei ole edes todellisia laskelmia tai lukuja vahinkojen "laajuudesta". Näitä odotetaan aikaisintaan muutaman kuukauden tai ensi vuoden aikana. Pääministeri ei näe "absoluuttista välttämättömyyttä" sopia koronarahastosta kahden viikon päästä EU-huippukokouksessa. Hän kuitenkin toivoo sen onnistuvan, koska "se vähentää paljon hankaluuksia ja ehkä tunnelmien heikkenemistä".
Alankomaat eivät ole tässä vastarinnassa yksin. Se on yhdessä Itävallan, Tanskan ja Ruotsin kanssa vastustamassa komission ehdotusta elvytyspaketista. Vastustus aiheuttaa erityisesti kiistaa Etelä-Euroopan maissa, mutta myös Ranskassa, Saksassa ja Puolassa.