Itävalta on nyt myös julkisesti ilmaissut vastustavansa glyfosaatin myöntämisoikeuden jatkamista torjunta-aineissa Euroopan maataloudessa. Tämä ilmoitus tuli pian sen jälkeen, kun Saksa ilmoitti aiemmin tällä viikolla vastustavansa tällaista päätöstä, huolimatta Saksan hallituskollaation sisäisistä erimielisyyksistä tässä asiassa.
Useiden EU-maiden hallituksiin kohdistuva paine ilmaista kantansa tähän asiaan on viime aikoina kasvanut. Tämä on johtanut spekulaatioihin, että EU-maatalousministerit saattavat 12. lokakuuta pidettävässä äänestyksessä pidättäytyä äänestämästä, minkä seurauksena lopullinen päätös viivästyy.
Itävallan ilmoitus siitä, että se äänestää jatkoa vastaan, perustuu sen bio-maatalouteen. Saksan kanta ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Vaikka hallitus on virallisesti ilmoittanut äänestävänsä glyfosaatin jatkoa vastaan, hallituskollaation sisällä on yhä erimielisyyttä. Vihreät ovat aina olleet glyfosaatin käytön vastustajia, kun taas CDU-kristillisdemokraatit ja FDP-liberaalit ovat olleet varovaisempia.
Myös muiden EU-maiden hallitukset ovat kasvavan paineen alla ilmaista kantaansa. Ranskasta tiedetään, että se alun perin kannatti täydellistä kieltoa, mutta presidentti Macron on perääntynyt. Viime viikolla Élyséestä kuultiin ääniä, joiden mukaan Ranska ei äänestäisi täydellistä kieltoa vastaan, mutta pyrkii "glyfosaatin käytön enemmän kuin puolittamiseen".
Alankomaissa ja Belgiassa glyfosaatin käyttö on kielletty yksityishenkilöiltä, mutta ei maataloudessa ja puutarhanhoidossa. Portugalissa sen käyttö on kielletty julkisilla alueilla. Tsekin tasavallassa käyttö on ollut rajoitettua vuodesta 2019 lähtien mutta ei kiellettyä. Saksa aikoo kieltää glyfosaatin vuoden 2023 lopussa.
Alankomaista tiedetään, että enemmistö toisen kamarista on kielteinen, mutta eroava maatalousministeri Piet Adema ei ole vielä ottanut kantaa: hän odottaa virkamiesasiantuntijoiden teknistä lausuntoa.
Tilannetta EU:n sisällä vaikeuttaa entisestään se, että glyfosaatin hyväksymiseen tai hylkäämiseen vaaditaan ns. "pätevän enemmistön" tuki. Tämä tarkoittaa, että vähintään 55 % EU-maista, jotka edustavat yhdessä yli 65 % EU:n väestöstä, on oltava samaa mieltä päätöksestä.
EU-maatalousministerit keskustelevat tästä asiasta 12. lokakuuta. Jää nähtäväksi, saavuttavatko he yksimielisyyden vai pidättäytyvätkö äänestyksestä ja siirtävätkö päätöksen myöhemmäksi.