Jotta kaikki kasvihuonekaasupäästöt saataisiin nettomääräisesti nollaan 25 vuoden päästä, EU haluaa vähentää hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2030 mennessä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Maatalous- ja liikennesektorit ovat uusimpien Euroopan ympäristöviraston laskelmien mukaan tavoitteestaan yli kuusi prosenttia jäljessä.
Maanantaina julkaistu maakohtainen raportti osoittaa, että lähes kaikki EU-maat eivät tule saavuttamaan kansallisia tavoitteitaan, ja EU:n päästövähennys vuonna 2030 jää korkeintaan 51 prosenttiin.
Nämä energia- ja ilmastoraportit toimivat samankaltaisesti kuin yhteisen maatalouspolitiikan kansalliset strategiasuunnitelmat (nsp:t). Niiden avulla Bryssel voi analysoida, onko EU oikealla tiellä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Euroopan komissio on huolissaan erityisesti Alankomaiden metaanin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöistä eläinlannasta ja teollisesta lannoitteesta. Alankomaiden tulee myös täsmällisemmin ilmoittaa, miten se aikoo torjua typpipäästöjä. Brysselillä on samanlaisia suosituksia kaikille maille.
Syy siihen, että EU ei saavuta omia ilmastotavoitteitaan, johtuu paitsi päästöjen riittämättömästä vähentämisestä myös uusiutuvan energian käyttöönoton viivästymisestä. Myös ympäristölle haitallisten fossiilisten polttoaineiden, erityisesti hiilen ja öljyn, käytöstä luopuminen on edennyt odotettua hitaammin.
Komissio totesi myös, että hiilidioksidin sitomisen tavoitteet, kuten metsissä ja turvemailla, 310 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, jäävät arviolta 40–50 miljoonaa tonnia vajaaksi. ”On selvää, että tarvitsemme EU-mailta vahvempia sitoumuksia”, sanoi ilmastokomissaari Wopke Hoekstra.