Keskustelu saavutti viime viikolla huippunsa, kun ympäristöministeri Leonore Greweesler (Vihreät) antoi hyväksyntänsä kiistanalaiselle luonnon ennallistamislakiesitykselle EU-ministerineuvoston kokouksessa. Itävallan tuki takasi niukan enemmistön hyväksynnälle, huolimatta liittokansleri Karl Nehammerin selkeästä pyynnöstä olla äänestämättä.
Tämä johti terävään vastareaktioon ÖVP:ltä ja pahensi jo entisestään kireää suhdetta koalitiokumppaneiden välillä. He syyttävät ministeri Gewessleriä yhteistyöstä eurooppalaisten vihreiden poliitikkojen poliittisessa valtapelissä, jonka tarkoituksena on ajaa ympäristökomissaari Sinkeviciuksen luonnon ennallistamissuunnitelma läpi.
Luonnon ennallistamislain mukaan EU:n jäsenvaltioiden on muun muassa ennallistettava vähintään 30 % luonnollisista elinympäristöistään vuoteen 2030 mennessä, ja asetettuja jatkotavoitteita on vuosille 2040 ja 2050. Viimeisen puolentoista vuoden ajan käydyissä Brysselin neuvotteluissa suurin osa velvoittavista osista on poistettu ehdotuksesta, ja monille maille on myönnetty 'yksilöllisiä poikkeuksia poikkeuksellisiin kansallisiin tilanteisiin'. Lopulta vain kuusi maata äänesti ehdotusta vastaan, mukaan lukien Alankomaat.
Improvisoidussa lehdistötilaisuudessa Wienissä liittokansleri Nehammer puhui vakavasta luottamuksen murroksesta ja vihjasi, että yhteistyö Vihreiden kanssa on vaakalaudalla. Kansleri on käynnistänyt EU-tuomioistuimessa oikeusprosessin omaa ministeriään vastaan, mutta Brysselin katsotaan jo nyt suhtautuvan siihen "Itävallan sisäiseksi kiistaksi".
ÖVP:n maatalousministeri Totschnig syytti ministeri Gewessleriä käyttämästä EU-äänestystään käynnistämään kampanjaansa parlamenttivaaleja varten. Viime viikolla hallitus päätti asettaa vaalipäiväksi 29. syyskuuta. Vihreät kutsuvat Totschnigin syytökset vastakkainasetteluksi, sillä hän itse esitteli alle kaksi viikkoa sitten oman ÖVP-maataloussuunnitelmansa.
ÖVP on toistaiseksi päättänyt olla kaatamatta jo eroa ottanutta koalitiohallintoa. Koko kiista johti siihen, että viime viikolla viikkokokous ministereiden kesken hoidettiin kirjallisesti, ja myös vaikea eläinten hyvinvointiin ja sikaloiden nykyaikaistamiseen liittyvä asia on vaarassa jumittua.
Itävallan tuomioistuin kumosi äskettäin aiemman koalitioratkaisun, jonka mukaisesti sikatalouden oli annettu aikaa vuoteen 2040 asti korvata "hyväksymättömät" ritilälattiat. Tämän jälkeen Vihreiden eläinten hyvinvoinnista vastaava ministeri ehdotti määräajaksi vuotta 2030, mutta Itävallan maatalousviranomaisten (ja ÖVP:n) mielestä ehdotus hylätään. Tämä on jälleen yksi kuumennut kiistakysymys menossa olevassa Itävallan vaalikampanjassa.