Luonnon palauttamislaki sai tänä vuonna kyllä Euroopan parlamentin hyväksynnän, mutta ei tarvittavaa määräenemmistöä 27 EU-maan keskuudessa sen jälkeen, kun Unkari vetäytyi tuesta viime hetkellä. Lakiesitys ei siten ole hylätty eikä hyväksytty, vaan juuttunut hallinnolliseen umpisolmuun.
Vahvistamattomien tietojen mukaan yksi maa vielä puuttuisi tukemaan ympäristökomissaari Virginius Sinkeviciuksen lakiesitystä saadakseen sille enemmistön. Aiemmin belgialainen puheenjohtajamaa kertoi, että aihe otetaan asialistalle vain jos on ennakkoon selvää, että riittävä tuki löytyy. Näyttää siis siltä, että tuki on nyt olemassa.
Mahdollisesti Unkari palaa aiempaan yllättävään veto-oikeutensa peruutukseen. Maa on itse seuraavat puoli vuotta EU:n puheenjohtaja ja joutuu siinä tapauksessa paikkaamaan itse aiheuttamansa vaikeudet. Tämä asettaa Unkarin EU-vastaista pääministeriä Viktor Orbánia Budapestiin hankalaan tilanteeseen, sillä maassa on vastikään noussut voimakkaasti uusi Euroopan-ystävällinen poliittinen puolue karismaattisine johtajineen, joka uhkaa nousta yhdellä kertaa suurimmaksi puolueeksi.
Lisäksi tuore mielipidetutkimus osoittaa, että reilu enemmistö unkarilaisista kannattaa tätä eurooppalaista luonnon palauttamislainsäädäntöä. Unkarin ornithologinen ja luonnonsuojelujärjestö (MME) on julkaissut aiheesta raportin. Sieltä selvisi, että ainakin kolme neljästä kansalaisesta kuudessa EU-maassa, jotka äänestivät lakia vastaan, tukee luonnon palauttamislakia. Tutkimus on tehty Alankomaissa, Suomessa, Unkarissa, Italiassa, Puolassa ja Ruotsissa, ja tulokset ovat edustavia.
Mielenkiintoista on, että unkarilaiset tukevat luonnon palauttamislakia paljon enemmän kuin hollantilaiset. Korkein tukiprosentti mitattiin Italiassa (85 %), jota seurasi Unkari (83 %), Puola (72 %), Suomi (70 %) sekä Alankomaat ja Ruotsi (molemmissa 69 %).
On myös mahdollista, että ministerineuvostossa Itävalta äänestää ensi viikolla lakiesityksen puolesta. Maa on tähän asti (samanlaisesti kuin Belgia ja Saksa) pidättäytynyt äänestyksestä, koska sekä kansallisella tasolla hallituspuolueiden välillä että alueellisten osavaltioiden ja keskushallinnon välillä on erimielisyyksiä.
Mutta viime kuussa Itävallan kaksi osavaltiota Kärnten ja Wien peruutti aiemmat varauksensa. Näissä kahdessa osavaltiossa hallitsee sosiaalidemokraatti SPÖ, joka taas on oppositiossa kansallisessa parlamentissa.
Ympäristöministeri Leonore Gewessler (Vihreät) vihjaisi kannattavansa lakia, koska yhdeksän itävaltalaisesta osavaltiosta ei enää vastusta sitä yksimielisesti. Hänen hallituskumppaninsa, kristillisdemokraattinen ÖVP, katsoo hänen ylittävän valtuutensa tässä asiassa. Viimeistään syyskuun loppuun mennessä Itävallassa on määrä järjestää parlamenttivaalit.

