Tämän suosituksen tekivät tällä viikolla 27 EU-maan ylimmät virkamiehet erikoisena maatalousvaliokunnan (SCA) kokouksessa. Tämä ryhmä on valmistanut ensi viikolla Brysselissä pidettävän maatalousneuvoston keskustelut. Euroopan komissio osallistuu myös kaikkiin SCA:n kokouksiin. SCA on yksi vaikutusvaltaisimmista neuvoneuvostoista Euroopan maatalouspolitiikkaan liittyen.
Von der Leyenin lupaamasta ”strategisesta vuoropuhelusta” tiedetään Brysselissä vielä vähän konkreettista. Hän kehotti viime vuonna voittamaan polarisaation kiistanalaisissa kysymyksissä, kuten maatalouden torjunta-aineiden käytössä. Hänen mukaansa on mahdollista sovittaa terve maatalous ja elinkelpoinen luonto yhteen.
Hän tavoittelee, että kaikki elintarvikeketjun toimijat osallistuisivat vuoropuheluun. Ei ainoastaan tuottajat ja jalostajat, vaan myös muut sidosryhmät, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta. Tästä syystä hän on nyt esittänyt muistion, jossa on kolme tarkennettua kysymystä maatalous-ministereille ja maatalousjärjestöille. Ministerit kokoontuvat Brysseliin 23. tammikuuta; maatalousjärjestöt tapaavat kaksi päivää myöhemmin.
Euroopan maatalousjärjestö Copa-Cosega sanoo aikovansa pitää von der Leyenin sanansa ja kokee olevansa tuoreiden maanviljelijöiden mielenosoitusten myötä paremmin varautunut neuvotteluihin Euroopan komission kanssa. On kuitenkin vielä epäselvää, sallivatko ministerit tai komissio sen, että maatalousjärjestöt haluavat rajata keskustelun pelkästään ”maanviljelijöiden etuihin”, vai katsotaanko myös ”tulevia haasteita” (Ukraina?) kattavasti.
27 maatalous- ja maa- ja metsätalousministerin kokousagendalla on viime viikosta lähtien ollut von der Leyenin yksinkertaiselta vaikuttava pyyntö, jossa on kolme kysymystä: mitkä ovat edellytykset, jotta viljelijät voivat jatkossakin toimittaa ruokaa ja raaka-aineita ja ansaita kunnollista, kestävää tuloa? Mitä teemoja haluatte tuoda esiin keskustelun depolarisoimiseksi? Mitä odotatte tämän strategisen vuoropuhelun tuloksilta?, hän kysyy maatalousministereiltä.
Tämä pyyntö on ilmeisesti vuoropuhelun alku. Maatalousneuvoston kokoukseen osallistuu peräti neljä Euroopan komissaaria: Janusz Wojciechowski (maatalous), Stella Kyriakides (ruoka), Virginijus Sinkevičius (ympäristö) ja Maroš Šefčovič (vihreä kehitys). ”Haluamme käynnistää keskustelut rakentaaksemme uudelleen yksimielisyyttä yhteisestä maatalouspolitiikasta (GLB) ja eurooppalaisesta maataloudesta”, varapuheenjohtaja Šefčovič totesi äskettäin. Hän on ottanut loppuvuodesta vastuulleen Frans Timmermansin vihreän kehityksen tehtävät.
Nähtäväksi jää, mitä hollantilainen ministeri Adema sanoo. Kirjeessään eduskunnalle hän tekee muutaman vapaamuotoisen huomion, että ”hallitus tervehtii aloitetta… vuoropuhelu on välttämätön… voi vahvistaa yhteyttä… ja että tarvitaan yhteinen eurooppalainen näkemys”.
Nykyisen lähestymistavan (“kysyä ensin ministereiltä, mitä he odottavat”) myötä ei ollenkaan ole selvää, milloin voitaisiin odottaa päätelmiä tai päätöksiä. Euroopan parlamentin vaalien (tänä kesänä) ja uuden komission kokoonpanon (syksyllä) sekä uuden EU-maatalouspolitiikan valmistelun (ensi vuoden alussa) vuoksi ei lähiaikoina ole odotettavissa juurikaan konkreettista.
Ministereille suunnattu kyselymenettely (“palautteen keruu”) on EU:n päätöksentekoprosessissa muuten hyvin tavallista: näin estetään se, että virkamiesten muistioiden ja politiikkaehdotusten sisältö lähtisi liiaksi poikkeamaan siitä, mitä ministerit ja poliitikot käytännössä ajattelevat. Von der Leyen korosti aiemmin, että vuoropuhelu on tarpeen ruokakeskustelun polarisaation purkamiseksi. Hänen kolme kysymystään ministereille ja maatalousyhteisölle ovat ilmeisesti hetki käynnistää ’eurooppalainen sovitteluprosessi’.