Hän odottaa trilogineuvotteluissa Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa voivansa poistaa myös entisestään oikeudellistamista luontopolitiikasta jo heikentyneestä heikennyskieltoa.
Van der Wal kertoi tiistai-iltapäivänä Luxemburgissa EU-ympäristöministerineuvoston jälkeen, että Euroopan komissio on jo tehnyt monia lievennyksiä, mutta hän olisi mieluiten nähnyt, että EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi olisi poistanut ehdotuksen työjärjestyksestä.
Kuitenkin pätevä enemmistö (suuri)sta EU-maista katsoo ehdotuksen olevan tarpeeksi kypsä lopulliseen neuvottelukierrokseen Euroopan parlamentin kanssa ilman, että siitä äänestettäisiin vielä tässä vaiheessa lopullisesti.
Van der Wal toisti tukevansa luontojen palauttamisen päätavoitetta, koska Alankomailla on viimeisten kahden-kolmenkymmenen vuoden aikana kuromista umpeen. Hän ei halunnut äänestää ehdotusta vastaan, ja olisi tarvittaessa jäänyt äänestämättä.
Kysyttäessä aikooko hän painostaa hollantilaisia VVD-puolueen kollegoitaan Euroopan parlamentissa tukemaan ehdotusta, hän sanoi odottavansa vielä useiden EU-politiikkojen kanssa käytäviä keskusteluja ehdotuksen eri osista tulevina viikkoina.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan, ENVIn, puheenjohtaja, ranskalainen Pascal Canfin, kuvaili ministereiden päätöstä tukea ehdotusta kannustimeksi valiokunnalleen, joka päättää ensi viikolla (27. kesäkuuta) kannastaan. Viime viikolla äänestys päättyi tasan: 44–44.
Ministeri Van der Wal ilmaisi tyytyväisyyttään siitä, että EU-komissaarit ovat heikentäneet ’tulosvelvoitetta’ muuttamalla sitä ’ponnistelupaineeksi’. Lisäksi komissaarit haluavat estää rakennusesteitä, minkä vuoksi jäsenvaltioille annetaan enemmän itsenäistä päätösvaltaa sen suhteen, mitä missäkin sallitaan.
Van der Walilla on kuitenkin edelleen vastalauseita tällaista ’hanke kerrallaan’ -lähestymistapaa kohtaan. Vähäisellä, tiiviisti rakennetulla maalla, jolla on paljon Natura 2000 -alueita ja suojelualueita, hän pelkää edelleen ’erilaisia lupakäytäntöjä, menettelyjä ja luontopolitiikan oikeudellistamista’.
Mennessään yksityiskohtiin van der Wal sanoi, että jäsenvaltioiden ei tulisi saada vain mahdollisuutta päättää osittain luonnonhoidon sisällöstä, vaan myös siitä, miten tämä tulisi järjestää (maakohtaisesti erilaisella tavalla). Hän kertoi aikovansa yhdessä muutamien samankaltaisten maiden, kuten Belgian, Suomen ja Maltan, kanssa yrittää edistää tämän saavuttamista edelleen.