EU:n virkamiehet ja diplomaattiset lähteet Brysselissä myöntävät, että tasavallan neuvoston monivuotisen EU-budjetin ja koronapalautusrahaston hyväksymisestä sopiminen viimeistään heinäkuussa tulee olemaan "erittäin vaikeaa" rahoitusmäärärahojen koon ja jakautumisen eriävinä mielipiteinä.
"Olisi todella hyvä saada poliittinen sopimus heinäkuussa", totesi komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis viime tiistaina pidetyn taloudellisten ja talousasioiden ministerikokouksen jälkeen. Mutta Alankomaiden pääministeri Mark Rutte, joka on yksi neljästä EU:n kansallisia maksuosuuksia korottavaa vastustavasta, on jo aiemmin todennut, että hänellä ei ole "kiirettä".
EU:n puheenjohtaja Charles Michel on jo ottanut yhteyttä EU-johtajiin tiedustellakseen heidän mielipidettään Euroopan komission kompromissiesityksestä. Ensimmäisen kierroksen jälkeen eräs EU-virkamies kertoi EURACTIVille, että on "erittäin vaikeaa" saada tarvittavaa yksimielisyyttä 27 johtajan kesken ennen kesälomakauden alkua.
Lähes kaikki ovat yhtä mieltä kiireellisyydestä, sillä EU on syvän recessioiden kärjessä historiassaan. Pandemian taloudellisten vaikutusten torjumiseksi Euroopan komissio on ehdottanut ennen näkemätöntä 750 miljardin euron palautusrahastoa.
EU-johtajat eivät onnistuneet budjetista sopimisessa helmikuussa, koska erot pohjoisten, eteläisten ja itäisten jäsenvaltioiden välillä olivat suuria. Päivitetty monivuotinen rahoituskehys (MFK) ja palautusrahasto herättävät erityisesti epäilystä Alankomaissa ja Itävallassa, mutta myös Itä-Euroopan maissa, kuten Unkarissa.
Saksa haluaa löytää "erittäin nopeasti" kompromissin EU:n palautusrahastosta auttaakseen koronakriisistä kärsineitä maita. Useat EU-maat ovat vakavassa ahdingossa ja tarvitsevat nopeaa apua, Saksa ilmoitti talousministeritapaamisessa.
Alankomaat, yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Itävallan kanssa, kannattavat näkemystä, että rahaston ei tule koostua lahjoituksista, vaan lainoista. Ranska ja Saksa eivät ole samaa mieltä ja haluavat antaa 500 miljardia euroa ehtojen mukaisina lahjoituksina kärsineille maille. Tämän jälkeen Euroopan komissio esitti eräänlaisen kompromissin, jonka myötä rahasto koostuu nyt osittain lahjoituksista ja osittain lainoista.
EU:n ministerien neuvotteluissa Alankomaat kohdistaa tällä kertaa vastustuksensa rahaston kokoon ja monivuotiseen rahoituskehykseen. Ministeri Wopke Hoekstra (talous) toteaa, että ehdotukset johtavat 'merkittävästi korkeampiin maksuosuuksiin' Alankomaille, alkaen 1,5 miljardista eurosta vuonna 2021 aina 2,3 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä.
Alankomaat myöntävät kuitenkin, että yhteistyö muiden maiden kanssa on suotavaa. Jos jokainen maa yrittää itse ratkaista kriisin, COVID-19-epidemian symmetrisestä iskusta seuraa palautuminen, joka on epäsymmetristä. Hallitus suhtautuu myös myönteisesti tuen kytkemiseen uudistuksiin sekä digitalisaatio-, tutkimus- ja vihreisiin investointeihin. Hoekstralla on kuitenkin 'vakavia epäilyksiä' rahaston rahoituksesta ja koosta.