EU:n puheenjohtaja Charles Michel ennustaa perjantain videohuippukokouksessa vaikeita neuvotteluja koronan elvytyssuunnitelmasta ja EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFK) vuodelle 2021–2027. Michel ei vielä odota läpimurtoa, ennustaa uutta EU-huippukokousta heinäkuussa ja sanoo, että hallitusten johtajilla on vielä paljon työtä edessään.
Neuvottelupöydällä on Euroopan komission ehdotus 1100 miljardin euron monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFK) ja 750 miljardin euron koronaelvytysvälineestä, josta 500 miljardia euroa on avustuksia. Nettomaksajat Alankomaat, Tanska, Ruotsi ja Itävalta ovat toistuvasti ilmoittaneet, etteivät he halua käyttää enää enempää rahaa.
Nämä neljä maata haluavat ensisijaisesti, että koronakriisin vuoksi vaikeuksissa olevat Etelä-Euroopan maat elvyttävät talouttaan edullisilla lainoilla, eivät eurooppalaisilla lahjoituksilla tai avustuksilla. Tässä yhteydessä on kysymys siitä, täytyykö jokaisen hakemuksen käydä läpi kaikki EU:n maksuprosessit ja kuinka EU-virkamiehet ja EU-politiikot voivat asettaa erilaisia ehtoja.
EU:n puheenjohtaja Michel totesi aiemmin, että johtajien näkemykset osassa asioita ovat samansuuntaisia. Mutta monivuotisen budjetin koosta ja sisällöstä, uusien eurooppalaisten verojen käyttöönotosta ja alennuksista, joita maat kuten Alankomaat edelleen saavat, tulee vielä paljon kiistaa, hän odottaa.
Tänä vuonna Saksan liittokansleri Angela Merkel tuli siihen johtopäätökseen, että Saksan on osallistuttava EU:n rahoitukseen enemmän, ei vain koronaepidemian talousvahinkojen korjaamiseksi, vaan myös Euroopan talousinfrastruktuurin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tämän jälkeen etenkin Itävalta ja Alankomaat ovat vastustaneet voimakkaasti hallitsematonta taloudellista tukea Etelä-Euroopan maille ja yhteisten EU-velkojen ottamista.
Alankomaiden hallitus sanoo nyt etsivänsä kompromissia EU:n elvytysvälineestä. Kyse on paljon enemmän kuin pelkästään siitä, annetaanko rahasto laina- vai avustusmuodossa, sanoo pääministeri Rutte. Neljä vastustavaa EU-maata haluavat, että eteläiset maat uudistavat työmarkkinoitaan ja eläkejärjestelmiään vastineeksi tuesta.
Jos EU-huippukokouksessa ei löydetä ratkaisua, Euroopan unioni tulee heikentyneenä kriisistä ulos, varoitti liberaali pääministeri Mark Rutte. Ruten mukaan ongelmia on muitakin. Jos taloudelliset erot Euroopassa kasvavat, koska pohjoiset maat toipuvat kriisistä nopeammin kuin eteläiset, se on riski Euroopan unionin vakaudelle, Rutte sanoi. Siksi on tarpeen, että rahaa ohjataan kärsineille maille – näin hän tukee aiempia vaatimuksia avusta kyseisille maille.
Rutte on myös samaa mieltä muiden EU-johtajien kanssa, jotka sanovat, että EU:n pitää vahvistua, ei heikentyä. Tähän liittyy se, että kansainvälinen politiikka on yhä epävakaampaa. Rutte viittaa USA:n ja Kiinan monimutkaistuviin suhteisiin sekä Venäjän rooliin. Tässä monimutkaisessa pelissä Euroopasta uhkaa tulla pelinappula.
Näiden ongelmien ratkaisemiseksi Rutten mukaan on löydettävä keskiväli. Vaikka näyttääkin, että kysymys on lainoista tai avustuksista, niin Ruten mukaan näin ei ole. "Keskeistä on, ovatko maat valmiita toteuttamaan uudistuksia. Se on ratkaiseva kohta." Näin maat voivat tulevaisuudessa olla paremmin valmistautuneita uusiin kriiseihin.