Alankomaiden hallituskoalitio kohtaa kasvavaa kritiikkiä omilta neuvonantajiltaan ja huipulta liittyen Alankomaiden vastustukseen Euroopan rahoitusta kohtaan. Jopa Alankomaiden keskuspankin johtaja, entinen pääministeri ja vaikutusvaltainen työnantajajärjestöjen puheenjohtaja katsovat, ettei Haag saa olla niin nuuka vaan päinvastoin antelias.
Alankomaat yhdessä muutamien muiden EU-maiden kanssa vastustavat Euroopan komission perjantaiseen videohuippukokoukseen esittämiä ehdotuksia. Erityisesti koronakriisin elvytysfondista annettavat lahjoitukset ovat kiistanalaisia. Yhdessä Tanskan, Ruotsin ja Itävallan kanssa Alankomaat ovat aiemmin esittäneet oman ehdotuksensa. Näitä 'säästäväisiä nelikkoa' yhdistää vaatimus, että elvytysfondi myöntäisi vain lainoja, ei lahjoituksia.
Juuri ne talouslaitokset, työnantajat, neuvonantajat, parlamentaarinen oppositio ja pankit, jotka ovat neuvoneet hallitusta olemaan varovainen ja pidättyväinen EU:n suurvaltaa kohtaan maksamisissa ja avustuksissa, painostavat nyt pääministeri Mark Rutteä ja ministeri Wobke Hoekstraa ylittämään oman varjonsa. Alankomaiden nykyinen vastustus uhkaa paitsi maan uskottavuutta, myös kääntää Euroopan yhteistyön ja integraation taaksepäin sen sijaan, että edistäisi niitä.
Tämä ei ollut vain työnantajajärjestöjen puheenjohtaja Hans de Boerin ja keskuspankin johtaja Klaas Knotin näkemys, vaan myös entisen pääministerin Jan-Peter Balkenenden. On erittäin poikkeuksellista Alankomaissa, että entinen pääministeri tai ministeri kommentoi seuraajiensa politiikkaa. Tämä horjuttaa yhä enemmän Alankomaiden kritiikkiä Brysselin suuria suunnitelmia kohtaan.
Lisäksi näyttää siltä, että Alankomaiden "ei" -asenne muuttuu yhä enemmän perustumaan järkeilyyn ja verrokkiin kuin tosiasioihin ja sisältöön. EU:n kulisseissa on viime viikkoina huomioitu suurin osa 'säästäväisten neljän' aiemmista vastalauseista. Nyt kiista koskee lähinnä sitä, että EU-maiden pitää tulevaisuudessa korottaa vuosittaista panostustaan. Vastineeksi ne saavat kuitenkin enemmän EU-tehtäviä.
Euroopan komission ehdottama 750 miljardin euron koronapelastustoimien suunnitelma maksaa itsensä takaisin ajan myötä, sanoo myös yksi Brysselin korkeimmista ja vaikutusvaltaisimmista virkamiehistä. Suomen korkeimman budjettivirkamiehen portugalilaisen Gert-Jan Koopmanin mukaan talouskasvu tulevina vuosina kattaa lopulta kulut. Hän myönsi, että aluksi etenkin Etelä-Euroopan maat hyötyvät eniten. Myös Alankomaat hyötyvät pidemmällä aikavälillä, jos koko Eurooppa menestyy paremmin. "Kaikki hyötyvät tästä", totesi Koopman, joka lisäsi myös, että suunnitelma auttaa pitämään Euroopan unionin koossa.
Alankomaiden keskuspankin presidentti Klaas Knot uskoo, että komission suunnitelma on hyvä lähtökohta neuvotteluille. Sen tarkempi sisältö on kuitenkin hänen mukaansa poliittinen ratkaisu. Entinen pääministeri Jan Peter Balkenende toivoo keskustelun suuntautuvan vähemmän vastakkainasetteluun "meidän" ja "heidän" välillä.
Myös Alankomaiden eri puolueiden europarlamentaarikot suhtautuvat pääpiirteissään myönteisesti uuteen EU:n budjettiin, eivätkä ymmärrä Rutte ja Hoekstran hylkäämistä. CDA:n valtuuskunnan johtaja Esther de Lange tervehtii ehdotuksia tervetulleina ja toteaa, että niihin on mennyt liikaa aikaa. Hän varoitti yhteisvelan ottamisesta.
D66 puolue puolestaan tervehtii "Euroopan pelastusrengasta" ja kehottaa kansallisia hallituksia tekemään päätöksen nopeasti. Europarlamentaarikko Sophie in ’t Veld toteaa: "Pääministeri Rutte ja ministeri Hoekstra on nyt todella ymmärrettävä, että eurooppalainen etu on myös Alankomaiden etu. Sijoittaminen Eurooppaan on sijoittamista itseemme." D66:n mukaan tuki tulee olla ehdollista demokratian ja oikeusvaltion kunnioitukselle.
Derk Jan Eppink (Forum voor Democratie) kutsuu koronatukirahastoa "poliittiseksi vallankaappaukseksi" Euroopan komission taholta.
Paul Tang (PvdA) pitää ehdotuksia "hyvin kohtuullisina" ja arvostelee neljää "säästäväistä maata", Alankomaita, Itävaltaa, Tanskaa ja Ruotsia. "Oman vahvistetun linnasi sisältä katsominen maailmaan, joka on tulessa, ei ratkaise maailmanlaajuista kriisiä. Nyt on aika toimia yhdessä ja jakaa lasku reilusti."