Uuden EU-neuvoston puheenjohtajan, presidentti Charles Michelin (43) mukaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä uhkaa uusi kylmä sota, jonka uhreiksi Eurooppa voi joutua. Entinen Belgian pääministeri katsoo, että Euroopan ei pidä tyytyä sivuosaan maailman näyttämöllä, vaan sen on toimittava itsevarmana ja täysivaltaisena osapuolena.
”Olemme markkina 500 miljoonalla kuluttajalla, meillä on demokraattisia arvoja ja etuja, joita meidän on puolustettava. Tarvitsemme selkeän näkemyksen siitä, mitä haluamme Afrikan, Kiinan, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. EU:n on toimittava vahvemmin maailmalla, ei aggressiivisesti vaan itsevarmasti. Haluan käyttää ensi vuonna vakavan keskustelun hallitusten johtajien kanssa eurooppalaisesta ulkopolitiikan strategiasta”, Michel sanoi haastattelussa Volkskrant-lehdelle.
Michel ottaa tänä viikonloppuna vastaan EU-presidentin tehtävän puolalaiselta Donald Tuskilta. Hän on samalla 28 hallituksen ja valtionpäämiehen edustama korkein edustaja, jotka EU:ssa yleensä puolustavat ensisijaisesti omia kansallisia etujaan. Koska jokaisessa EU-maassa on erilainen näkemys suurista kansainvälisistä kysymyksistä, kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen yksipuolisesta kauppapolitiikasta tai Kiinan aggressiivisesta ostostrategiasta, Euroopan unioni ei aina pysty tarjoamaan nopeaa ja sopivaa vastausta kansainvälisiin kysymyksiin.
43-vuotias liberaali haluaa, että Euroopasta tulee vihreän talouden maailmanjohtaja ja että se kansainvälisesti puolustaa etujaan voimalla. ”EU ei voi jäädä sivustakatsojaksi aikamme vaikeimmissa keskusteluissa.” EU:n on myös puhuttava itsevarmemmin arvoistaan ja normeistaan maailman näyttämöllä, belgialainen painotti. EU:lla on paljon syitä olla itsevarma ja varautunut.
Michelin puheenvuoro liittyy myös Euroopan komission uuden puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vastaaviin näkemyksiin. Myös hän on viime viikkoina puhunut säännöllisesti EU:n vahvistettavasta ulkoisesta suuntautumisesta.
EU-presidentti Michel totesi haastattelussa myös, ettei hän ole tyytyväinen pääministeri Mark Rutten ehdotukseen lukita uusi monivuotinen EU:n budjetti enintään 1,00 prosenttiin EU:n bruttokansantulosta. ”Tavoitetasomme ei voi rajoittua yhteen prosenttiin, eikä pelkästään mahdollisiin leikkauksiin EU:n maksuosuuksissa. Kyse on myös siitä, mihin rahat käytetään: maatalouteen, köyhiin alueisiin, tutkimukseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja yhteiskunnan digitalisointiin. Tarvitsemme laajempaa keskustelua kuin muutamasta numerosta.”