Viime viikkojen maanviljelijöiden mielenosoitusten jälkeen (ja juuri ennen kesäkuun europarlamenttivaaleja!) Euroopan komissio haluaa sallia Green Deal -sääntöjen lieventämisen. Saksassa hallitus ja maatalousjärjestöt ovat parhaillaan sopimassa viljelijöille kohdistuvan hallinnon, sääntöjen ja menettelyjen keventämisestä.
Euroopan komission ehdotuksessa on Özdemirin mukaan joitakin viisaita yhteneviä ehdotuksia. Joitakin Brysselin ehdotuksia hänen mukaansa kuitenkin tulee tarkistaa. “Viljelijät haluavat olla pellolla tai navetassa, eivät toimistossa. Mutta tämä ei saa merkitä sitä, että byrokratian vähentäminen tarkoittaa samalla ympäristöambitioiden vähentämistä.”
Özdemirin mukaan terveet maaperät ja parempi luonnon monimuotoisuus ovat edellytyksiä kestävästi tulevaisuusvarman ja terveellisen maatalouden toteutumiselle: "Meidän on johdonmukaisesti pyrittävä saavuttamaan 'Green Deal' emmekä saa keskittyä pelkästään lyhyen aikavälin tavoitteisiin”.
Hollantilainen europarlamentaarikko Bas Eickhout (Vihreät vasemmisto) on myös kriittinen ehdotettuja muutoksia kohtaan: ”Tämä symbolinen toimenpide sivuuttaa todelliset ongelmat eikä ratkaise mitään. Luonto rapistuu edelleen, ja viljelijä hautautuu yhä syvemmälle maatalousjärjestelmään, jolla ei ole tulevaisuutta.”
Vuodessa eurooppalaiset viljelijät saavat kymmeniä miljardeja tulojen tukemiseksi. Jotta tähän tuesta voisi hyötyä, heidän on täytettävä ’hyvät maatalous- ja ympäristövaatimukset’, kuten eroosion torjunta, viljelykierron noudattaminen ja pensasaidanteiden mahdollistaminen. Vuonna 2022 vahvistetut vaatimukset ollaan nyt poistamassa.
Eickhout on Euroopan vihreiden yhteislistan ehdokas tulevissa vaaleissa: ”Viime aikojen maatalousuudistusten ainoa vihreä valo sammutetaan nyt”. Maatilojen tulojen osalta Brysselin olisi ollut parempi asettaa maataloustukien yläraja. Eickhout korosti, että yhä 80 % maataloustuista menee 20 % suurimmille maatalousyrityksille.”
Komission ehdotus on kriitikoiden mukaan ristiriidassa viime viikolla julkaistun suuren Euroopan ilmastoriskiraportin kanssa. Tutkijat toteavat, että Eurooppa ei ole valmis ilmastonmuutokseen ja että luontoon sekä ruoan saatavuuteen kohdistuu suuria riskejä.
”Onneksi yhä useammat viljelijät Hollannissa tekevät yrityksistään tulevaisuusvarmoja ja kestävämpiä”, sanoi kansanedustaja ja maatalousasioiden puhuja Laura Bromet (Vihreät vasemmisto-PvdA). ”He hyötyvät eurooppalaisesta politiikasta, joka kannustaa kestävyyteen. Komission ehdottama peruutus heikentää kestävien viljelijöiden kilpailukykyä.”
”Hollannin maatalous on pahasti jäljessä omia luonto- ja ilmastotavoitteitaan”, jatkaa Bromet. ”Oikeistohallitus, jota nyt ollaan muodostamassa, tulee käyttämään näitä Brysselin ehdotuksia heikentämään myös Hollannin ympäristötavoitteita ja kääntämään politiikkaa takaisin. Se on viljelijöille paljon huonompi vaihtoehto kuin auttaa heitä kestävöitymään.”
Komission toimet esitellessään sekä Euroopan parlamentin (19. maaliskuuta) että maatalousministerien (26. maaliskuuta) on käsiteltävä asiaa. Maatalousministerit ovat aiemmin enemmistönä ilmaisseet tukevansa vastaavia ehdotuksia. Ei kuitenkaan ole vielä selvää, johtavatko nämä muutokset maatalousbudjetin uudelleenjärjestelyihin eikä ole varmaa, saadaanko 27 EU-maan keskuudessa vaadittavaa määräenemmistöä aikaan.