Maatalousministeri Henk Staghouwer on EU:ssa ottanut aloitteen ympäristöystävällisen uuden lannoiteteollisuuden kehittämisessä, joka tekee rakennusaineet luonnollisesta lannasta käyttökelpoisiksi. Monet EU-maat suhtautuivat myönteisesti, ja Euroopan komissio aikoo nyt nopeasti tutkia, miten tämä on mahdollista toteuttaa.
Alankomaat kannattaa eläinlannan jalostamista luonnonmukaiseksi lannoitteeksi vaihtoehtona kemikaalien käytölle tai märän lannan levittämiselle. Eläinten ulosteen ja biojätteen teollisessa mittakaavassa jalostaminen rakeiksi tai jauheeksi uudentyyppistä kuivattavaa levitettävää lannoitetta varten vähentää kemiallisen lannoitteen tarvetta.
Euroopan unioni voisi myös tulla aiempaa 'itsevarmemmaksi' ja vähemmän riippuvaiseksi kalliiden venäläisten lannoitteiden tuonnista. Maataloustuotteiden tuotanto voitaisiin näin pitää yllä myös silloin, kun lannoite on liian kallista tai sitä ei ole saatavilla. Tämä ratkaisu ei lisää typen käyttöä peltoalalla.
Alankomaiden hallituksen edustaja korosti EU:n maatalousneuvostossa, että tällaisen jätevirran kehittämisen kautta voi syntyä uusi maatalouden ansaintamalli. Eläinlannan parempi paikallinen hyödyntäminen ei hyödytä ainoastaan ympäristöä, vaan parantaa myös taloudellisia etuja karjankasvattajille ja viljelijöille, jotka tuottavat viljelykasveja.
"Olemme tänään ottaneet valtavan askeleen. Tutkimme ja toteutamme koehankkeita vuosikausia, ja nyt näyttää siltä, että se todellakin lähtee käyntiin. Kaikki EU-maat ovat huomanneet, että meidän on vähennettävä riippuvuuttamme lannoitteesta", Staghouwer sanoi ministerikokouksen jälkeen hollantilaisille toimittajille Brysselissä.
Venäjän sota Ukrainassa on Staghouwerin mukaan tehnyt selväksi, että eurooppalainen maatalous on voimakkaasti riippuvainen maakaasun, kriittisten raaka-aineiden ja lannoitteiden tuonnista, erityisesti Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta.
Kuitenkin ulkomaisten lannoitteiden jatkuvasti kallistuessa on kustannuksiltaan entistä houkuttelevampaa tehdä omia innovatiivisia investointeja. Alankomaiden ehdotus tukee myös viljelijältä pöytään -strategiaa (vähemmän kemikaaleja ja lannoitteita) maataloussektorin kestävän kehityksen vahvistamiseksi.
Tällaisiin uusiin teollisiin toimialoihin sijoittaminen on suurta ja takaisinmaksuaika yleensä kymmenen vuotta tai pidempi. Kannustaakseen alaa investoimaan nykyisistä säännöistä poikkeamisen on oltava riittävän pitkä, jotta tuottajat voivat saada sijoituksensa takaisin, Staghouwer vaati.
Alankomaat on jo viime vuoden lopulla tuonut luonnolliseen lannoiteteollisuuteen liittyvän ajatuksen esiin maatalousneuvostossa perustellen, että eurooppalaiset säännöt edistävät talteen saatavien raaka-aineiden uudelleenkäyttöä. Tätä varten on kuitenkin tarpeen poiketa nitraattisäädöksistä.
Brüsselin nitraattikomiteassa asiaa yleensä käsitellään erittäin tiukasti, mutta Alankomaat ja yhä useammat muut EU:n jäsenvaltiot katsovat, että nyt on kyse "muutetuista olosuhteista". Staghouwer katsoo, että Euroopan komission tulisi mahdollistaa tämä keskipitkällä aikavälillä (5–8 vuotta).
Koska tarve ja kiireellisyys ovat suuret, Alankomaat pyytää EU:lta lupaa poiketa jo nyt joistakin säännöistä siten, että uudet palautetuista ravinteista valmistetut lannoitteet kuitenkin täyttävät olemassa olevat eurooppalaiset minimikriteerit, ns. ReNure-kriteerit nitraatille herkissä vyöhykkeissä.