Euroopan hallitusten johtajat saavuttivat Brysselissä pidetyssä EU:n "rahoitukseen" keskittyneessä huippukokouksessaan viidentenä neuvottelupäivänä lopulta sopimuksen ennennäkemättömän suuresta taloudellisesta elvytyspaketista ja seitsemän vuoden monivuotisen budjetin toteutuksesta. Sopimusta kutsutaan jo nyt "historialliseksi".
Sovitun 750 miljardin euron koronaelvytyspaketin ja 1,074 biljoonan euron seitsemän vuoden EU-budjetin voidaan katsoa olevan merkkipaalu, sillä EU-maat päättivät nyt ensimmäistä kertaa yhdessä lainata suuria summia rahoitusmarkkinoilta. Yhteinen velka yksittäisille maille oli tähän asti EU:ssa kuviteltamatonta.
Hollantilaisen liberaalipääministeri Mark Rutten johdolla "neljä kitsasta" EU-maata (Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Alankomaat) vastustivat pitkään liiallisia kontrolloimattomia koronarahaston "lahjoja".
Vaikka koko rahaston koko pysyy 750 miljardissa euroissa, lopullisessa ehdotuksessa lainojen ja tukien suhde tasapainotettiin. Tässä ehdotuksessa lainoja on 360 miljardia euroa ja tukia 390 miljardia euroa, mikä useimpien mielestä on edelleen kohtuullinen tulos.
Vaikka sopimuksen kaikki yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossa, on jo selvää, että viimeisillä rahoitusjärjestelyjen muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia tärkeimpiin EU-ohjelmiin, joista osa muodostaa Euroopan komission nykyisten prioriteettien perustan.
Yksi terveydenhuoltosektoria varten tarkoitettu instrumentti poistettiin kokonaan, ja Horizon Europa -ohjelmaa, joka oli tarkoitettu innovaation edistämiseen, leikattiin huomattavasti. Naapuruuspolitiikan ja Solvency Support Instrument -rahaston, joka on 26 miljardin euron rahasto taloudellisesti elinkelpoisten yksityisten yritysten tukemiseksi, rahoitus jäi molemmat pois.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi olevan "valitettavaa", että soliditeetti-instrumentti jätettiin pois, mutta kutsui koko sopimusta silti "merkittäväksi askeleeksi kohti toipumista". Lisäksi neljä eri mieltä ollutta maata vaati suurempaa alennusta EU:lle vuosittain maksettavasta osuudestaan. Pienempien tukimäärärahojen voimakas vaatimus on kriitikoiden mukaan heikentänyt näiden säästäväisten maiden omaa tavoitetta, budjetin kokonaisvaltaista uudistamista.
Ainoana läpimurtona on se, että EU-johtajat ovat suostuneet siihen, että EU saa ottaa käyttöön "omia" veroja ja siten tuottaa "omia tuloja". Näin EU ei enää ole täysin riippuvainen jäsenmaiden myötämielisyydestä EU:n toiminnan rahoittamiseksi vuosittaisilla maksuilla.
Saksan liittokansleri Angela Merkel – jonka maa toimii EU:n kiertävän puheenjohtajuuden puheenjohtajana – totesi ensimmäisessä kommentissaan: "Eurooppa on osoittanut, että se pystyy kulkemaan uusia polkuja tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa. Olemme luoneet EU:n taloudellisen perustan seuraaville seitsemälle vuodelle."
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi, että "tämä oli huippukokous, jonka seurauksista uskon tulevan historialliset." Hän lisäsi, että Ranska-Saksan yhteistyö oli ratkaisevaa sopimuksen saavuttamiseksi. Espanjan pääministeri Pedro Sánchez sanoi, että "yksi Euroopan historian loistavimmista sivuista on kirjoitettu" ja ylisti sopimusta "aidoksi Marshall-suunnitelmaksi".
Mutta heidän hollantilainen kollegansa Mark Rutte kieltäytyi hyväksymästä sopimusta historiallisena saavutuksena.