Tämä vetoomus tulee keskellä äärioikeistolaisten maahanmuuttovastaisten puolueiden nousua Euroopassa, kuten äskettäin kävi ilmi itävaltalaisen FPÖ:n vaalivoitosta ja samanlaisten puolueiden vallitsevasta kannatuksesta maissa kuten Italia, Ranska, Alankomaat ja Saksa.
Vetoomuksen ovat laatineet Alankomaat ja Itävalta, ja sitä tukevat maat kuten Ranska, Italia, Saksa, Tšekki, Tanska, Kreikka, Suomi ja Kroatia.
Neljätoista EU:n jäsenvaltiota yhdessä kolmen Schengen-alueeseen kuuluvan EU:n ulkopuolisen maan - Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin - kanssa ovat tehneet vetoomuksen Euroopan komissiolle ehdottaa uutta lainsäädäntöä, joka nopeuttaisi maahanmuuttajien palauttamista kotimaihinsa. Heidän pyyntönsä käsitellään tällä viikolla ensimmäistä kertaa epävirallisesti ("lounaan aikana") suljettujen ovien takana.
Kyseiset maat katsovat, että nykyiset säännöt tarjoavat liikaa tulkintavaraa tuomareille, mikä aiheuttaa viivästyksiä karkotusprosessissa. Allekirjoittajat vaativat, että Bryssel asettaisi selkeät velvoitteet palautukselle ja vähemmän tilaa oikeudelliselle vastustukselle. Tämä voi toteutua vain, jos EU-maat ja Euroopan parlamentti suostuvat siihen.
Kiista tilapäisten turvapaikanhakijoiden palautuspolitiikasta on jo vuosia vaikuttanut poliittisiin keskusteluihin EU:ssa. Kreikka ja Italia ovat erityisen kovilla Välimeren kautta tulleiden maahanmuuttajien vuoksi. Nämä maat ovat jo vuosia vaatineet oikeudenmukaista turvapaikanhakijoiden vastaanoton tasaisempaa jakamista.
Tiukennettu palautuspolitiikka voisi kannattajien mukaan paitsi helpottaa näiden maiden kuormitusta, myös toimia pelotteena tuleville laittomasti Eurooppaan pyrkiville maahanmuuttajille. Alankomaiden uusi oikeistokoalitio on ilmoittanut haluavansa irrottautua EU:n maahanmuuton vastaanottosäännöistä.
Eurostatin mukaan vuonna 2023 EU:n ulkopuolisille kansalaisille annettiin määräys jättää EU 484 160:lle henkilölle, joista 91 465 (18,9 %) palautettiin todellisuudessa. Yksi vaadituista havainnoista on, että palauttamatta jätetyt hylätyt maahanmuuttajat muodostavat turvallisuusuhan, mikä on ollut keskustelunaiheena jo vuodesta 2018, mutta ei ole vielä virallisesti vahvistettu.
Tämä maahanmuuton tiukempi linja perustuu huoleen maahanmuuttovirroista ja niihin liittyvästä poliittisesta paineesta, erityisesti Saksassa, jossa hallitus on hiljattain päättänyt ottaa käyttöön tilapäiset rajatarkastukset. Muita maita, kuten Itävalta, Unkari ja Slovakia, ovat jo pidempään harjoittaneet otantapohjaisia rajatarkastuksia Schengen-sopimuksista huolimatta.
Vaaditut tiukemmat säännöt tulevat muutamaa viikkoa ennen ratkaisevaa EU:n huippukokousta maahanmuutosta. Tässä kokouksessa käsitellään muun muassa ehdotuksia maahanmuuttajarekisterien hallinnasta ja vaatimuksesta, että maahanmuuttajat osallistuisivat tunnistusprosessiin.