Tämä ehdotus, joka tähtää tilapäiseen kieltoon näiden tekniikoiden osalta, on ristiriidassa Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n havaintojen kanssa, joka ei näe niissä esteitä käytölle. EFSA toteaa, että NGT:t, kuten CRISPR-Cas, ovat turvallisia eikä niihin liity suurempia riskejä kuin perinteisiin jalostusmenetelmiin.
Unkarin ehdotus on kuitenkin kiistanalainen. Useat EU:n jäsenvaltiot, mukaan lukien Alankomaat, kannattavat nykyisten tiukkojen geenimuunneltuihin organismeihin (GMO) liittyvien sääntöjen lieventämistä. He korostavat NGT:iden hyötyjä, kuten nopeampaa ja tehokkaampaa kasvien kehittämistä, jotka ovat paremmin vastustuskykyisiä taudeille ja ilmastonmuutokselle.
Vastustajat, joihin kuuluvat muun muassa Puola ja Unkari, ovat kuitenkin huolissaan geneettisen muuntelun eettisistä ja terveydellisistä vaikutuksista.
Itse Unkarin puheenjohtajuus on myös kiistan aiheena. Unkaria EU:n sisällä arvostellaan oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten arvojen toteutumisen osalta. Nämä kritiikit ovat varjostaneet sen tilapäistä johtajuutta EU:ssa.
Lisäksi Euroopan hallitusten johtajat keskustelevat parhaillaan uuden Euroopan komission kokoonpanosta. Muutokset saattavat johtaa muutoksiin EU:n nykyisessä maatalouspolitiikassa. Tästä syystä on odotettavissa, ettei NGT:iden sääntelyyn liittyviä merkittäviä päätöksiä tehdä lähikuukausina.
EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen jakautuneisuus ja epävarmuus tulevasta politiikanteosta tekevät yksiselitteisen kannan ottamisesta NGT:iden osalta vaikeaa. Kun jotkut maat painostavat innovaatioon ja edistykseen, toiset pysyttelevät varovaisina varotoimien ja eettisten näkökohtien vuoksi. Keskustelu geneettisen jalostuksen tulevaisuudesta Euroopan maataloudessa tulee epäilemättä olemaan jatkossakin monisyinen.