Nykyinen Belgian EU-puheenjohtajuus sanoo, että aikaisintaan kesäkuussa se pyytää EU-maita ottamaan kantaa ja äänestämään asiasta. Koska Euroopan parlamentti (EP) on silloin vaalilomalla, loppuneuvottelut siirtyvät joka tapauksessa syksyyn.
Viime vuoden lopulla edellinen Espanjan EU-puheenjohtajuuskautta hoitanut ei myöskään onnistunut saamaan 27 EU-maata yhteisymmärrykseen tästä ehdotuksesta.
Suurin kiistakysymys on, tulisiko geneettisen muokkauksen kevyimmän muodon (ns. Crispr-Cas-saksitekniikan) olla sallittu myös luomumaataloudessa ja tulisiko tämänkaltaiset muokkaukset aina ilmoittaa tuotteen merkinnöissä.
Ei ole myöskään vielä päätetty, voivatko (kemialliset) yritykset hakea patentteja ngt-muokatussa siemen- ja istutusaineistossa. Samoin ei ole vielä päätetty, sallitaanko Crispr-Cas-saksitekniikka vain rajatuille maataloustuotteille vai kaikille.
Euroopan parlamentti on jo helmikuussa todennut, että uusi merkintäkäytäntö on tarpeen, koska ngt-muokkausten katsotaan EU-poliitikkojen mukaan kuuluvan pois luomumaataloudesta. Tätä näkemystä tukee EU-maiden (johtava) vähemmistö, mutta ei lainkaan kaikkia.
Ehdotus uusien geenimuuntelutekniikoiden nopeutetusta hyväksynnästä näyttää ajautuvan umpikujaan, mikä ei ole täysin yllättävää. Tämän vuoden alussa esitys sidottiin Euroopan parlamentin kristillisdemokraattisen EPP-ryhmän paineessa SUR-aloitteeseen, joka koskee torjunta-aineiden käytön vähentämistä maataloudessa.
Viime vuonna tämä jälkimmäinen ehdotus heikkeni useiden EU-maiden ja Euroopan parlamentin keskustaoikeistolaisen enemmistön paineessa niin paljon, että aiemmat kannattajat peruivat lopullisen tukensa kasvinsuojelusuunnitelmalle. Näin se - melko poikkeuksellisesti - katosi EU:n asialistalta.
Vastaavaa uhkaa nyt myös ngt-aloitetta, samoin kuin kritisoitua luonnon ennallistamislakia, eläinsuojelulain päivitystä, EU:n maaperän saastumista vastaan suunnattua direktiiviehdotusta ja edelleen valmisteilla olevaa metsä lakia.