Ennen torstaina alkavaa EU-huippukokousta neljä Visegrad-maata ovat arvostelleet Suomen EU:n puheenjohtajakautta ehdotuksesta uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Puola, Unkari, Tshekki ja Slovakia eivät ainoastaan vastusta budjetin suuruutta, vaan myös hylkäävät mahdolliset rangaistukset EU-maille, jotka eivät noudata EU:n sääntöjä.
Uuden Euroopan komission aloittaessa toimii Brysselissä tavallisesti myös uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisprosessina, joka perustuu olemassa oleviin sopimuksiin ja menettelyihin. Uudessa monivuotisraportissa on lisäksi varattu rahaa uusien EU-komissaarien toivelistalle.
Olemassa olevien sopimusten perusteella EU aikoo jatkossa tukiessaan jäsenmaita tarkistaa, noudattavatko maat EU:n sääntöjä. Tässä tapauksessa Puola ja Unkari uhkaavat saada vähemmän tukia, sillä niiden oikeusjärjestelmä ei ole riittävän läpinäkyvä, ja ne syrjivät ulkomaisia järjestöjä.
EU:n puheenjohtajamaa Suomi on käynyt viime kuukausina neuvotteluja kaikkien EU-maiden, nykyisen Euroopan komission sekä uuden komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa. Myös vastavalitun Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien johtajia on kuultu.
Näiden neuvottelujen pohjalta uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä pidetään kiinni järjestelmästä, jossa noin kolmannes tuista kohdistetaan maatalouteen, joka säilyy näin suurimpana EU:n menoeränä. On kuitenkin epävarmaa, hyväksyykö Euroopan parlamentti tämän, koska maataloustuet on jatkossa tarkasteltava myös kestävyys- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta. Tähän asti vaikutti, että mahdolliset leikkaukset kohdistuisivat pääosin tähän sektoriin.
Maaliskuussa Euroopan parlamentti antoi lausunnon komission vuoden 2021–2027 ehdotetusta budjetista. Siinä esitettiin bruttokansantuotteen yhteisen osuuden nostamista 1 prosentista 1,3 prosenttiin. Heinäkuussa hallitusten johtajat esittivät oman kantansa, joka on pitää maksimissa nykyisissä 1 prosentissa. Euroopan komissio puolestaan katsoo, että kasvu 1,13 prosenttiin on tarpeen. Neuvotteluja käydään, jotta vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla saataisiin kolme EU-elintä sopimaan.
Suomen puheenjohtajakausi on valmistanut EU-huippukokoukseen asiakirjan keskustelun helpottamiseksi, perustuen jäsenmaille heinäkuussa lähetettyyn kyselyyn. Asiakirjan mukaan jäsenmaat eroavat toisistaan tulevan MFK:n (rahoituskehys) kokonaispanoksessa vaihdellen 1,00 % EU27:n BKT:sta komission ehdotukseen 1,11 % asti.
Siksi Suomen puheenjohtajuus pitää kiinni jaosta, jossa kolmannes menee teollisuusrahastoihin, kolmannes maatalouteen ja kolmannes muihin politiikan aloihin. Kaikki muut uudet politiikkatoiveet on katettava leikkaamalla muualta budjetista.
Eräs Visegrad-maan diplomaatti kertoi toimittajille toivovansa, ettei Suomen muistio olisi keskustelun pohjana, ja muistutti, että vähintään kahdessa Visegrad-maassa sakkoasia on 'ei-käytettävissä'. Hän myönsi samalla, että Alankomaat eivät suostu uuteen monivuotiseen raporttiin ilman uusia pakotteita.
Visegrad-nelikko on myös yhteisellä kannalla pohjois-Makedonian ja Albanian EU-jäsenneuvottelujen voimakkaassa tukemisessa. Kuitenkin eräs diplomaatti myönsi, että Ranskan vastustus todennäköisesti ei muutu.