EU:n hallitusten johtajat kävivät perjantaina videokokouksessaan 'rakentavia' keskusteluja EU:n monivuotisen talousarvion (1180 miljardia) ja koronasta elpymisrahaston (750 miljardia) osalta, mutta eivät vielä saavuttaneet yhteisymmärrystä.
Valtionpäämiehet ja hallitusten johtajat sanoivat neljän tunnin videokeskustelun jälkeen, että he todennäköisesti seuraavassa huippukokouksessa heinäkuussa selviävät kriisistä ja lupasivat saada aikaan sopimuksen, huolimatta jäsenmaiden valtavista erimielisyyksistä.
Kuten odotettua, videokonferenssista ei syntynyt vielä johtopäätöksiä tai tuloksia. Keskustelu oli tarkoitettu ensisijaisesti tilaisuudeksi ilmaista omia prioriteetteja ja huolia pakettiin liittyen, jolla peiteltiin vielä olemassa olevia ristiriitoja. Tässä 'säästäväiset neljä' (Alankomaat, Itävalta, Tanska ja Ruotsi) ovat suoraan vastakkaisella kannalla muihin EU-maihin nähden.
Alankomaiden pääministeri Mark Rutte totesi kokouksen jälkeen, että koronarahaston varat on joka tapauksessa suunnattava sinne, missä niitä todella tarvitaan. Siksi hän ei halua käyttää nykyistä EU:n jakoavainta, joka perustuu siihen, missä maissa oltiin ennen pandemiaa, koronatuen jakamiseen. Nykyinen jako antaa merkittäviä summia vakavasti kärsineille maille, kuten Italiassa ja Espanjalle, mutta myös (esimerkiksi) Puolalle tai muille paljon vähemmän kärsineille maille.
"On tärkeää auttaa toisiamme", Rutte korosti. Hänen mukaansa on ratkaisevan tärkeää, etteivät maat, joilla ei ollut säästöjä, jää entistä pahemmin jälkeen, eikä unioni voi menettää tasapainoaan. Mutta näiltä mailta voidaan myös odottaa "solidaarisuutta" pyrkiä tekemään kaikkensa huolehtiakseen itsestään tulevaisuudessa, hän katsoo. Eläkejärjestelmien ja työmarkkinoiden uudistukset sekä verotuksen tehostaminen, "kaikki nämä asiat ovat tarpeen", varoitti pääministeri, toistaen näin puolestaan esittämiään vaateita.
Alankomaiden hallituksen kova linja aliarvioi "meihin kohdistuvan ongelman", totesi Alankomaiden keskuspankin (DNB) entinen presidentti Nout Wellink. Hän odottaa, että kriisin seuraukset ovat "erittäin laajat" ja siksi hallituksen on kysyttävä itseltään: "mihin asti olet valmis olemaan solidaarinen?" "Koska tämä on totuuden hetki, joka on tulossa kohti meitä."
Wellink ilmaisi, että lahjoitukset, jotka ovat Alankomaille suuri kompastuskivi, eivät hänen mielestään ole ongelma. Ilmeisesti ei ole tajuttu, että juuri meitä uhkaava velkakriisi saattaa vaatia meiltä hyvin suuria uhrauksia, mikäli haluamme jäädä Eurooppaan kuulumaan ja pitää Euroopan koossa, hän sanoi. Wellinkin mukaan Alankomaat "ei ole oppinut vuonna 2012 mitään", kun Kreikan velkakriisi jakoi Euroopan unionin.
Euroopan keskuspankin (EKP) puheenjohtaja Christine Lagarde on varoittanut, että talousmarkkinoilla on riskejä, jos talouden elpymistä tukevia paketteja ei saada aikaan. Ranska ja Saksa painostaisivat, että asia saadaan päätökseen ensi kuussa.
Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli kertoi johtajille, että nykyinen paketti on kunnianhimoinen, mutta 'eikä oikeastaan kata tarpeeksi.' Hän varoitti, että parlamentti, jonka on hyväksyttävä monivuotinen talousarvio, ei hyväksy pienempää kuin tavoitteena olevaa pakettia.
"Meidän on pidettävä tätä nykyistä ehdotusta lähtökohtana", sanoi Sassoli, jota on vielä parannettava. Euroopan parlamentti haluaa suuremman budjetin, kun taas jotkut maat haluavat edelleen säästää. Sassoli oli samaa mieltä Rutten kanssa, eikä hänkään kannata tukea vakavimmin kärsineille jäsenmaille pelkästään lainojen muodossa. Se johtaisi "jäsenmaiden velkataakan epätasa-arvoiseen vaikutukseen ja tekisi EU:sta kokonaisuutena entistä kalliimman."