Alankomaiden puolustusministeriö valmisti vuonna 2014 suunnitelmia lähettää pataljoona raskasti aseistettuja valmiussotilaita Itä-Ukrainaan, minne maleisialaisen MH17-koneen alas ammutun matkustajakoneen jäännökset olivat joutuneet.
Sotilaiden tehtävänä olisi ollut turvata onnettomuusalue, jota ukrainalaiskapinalliset hallitsivat venäläisen tuen avulla. Operaatioon tähtäsi ennen kaikkea menehtyneiden 283 uhrin kotiin palauttaminen. Amsterdamista Singaporeen matkalla olleiden matkustajien joukossa oli lähes kaksisataa alankomaalaista.
Myös Australia, josta kotoisin oli useita kymmeniä matkustajia, ryhtyi heti 17. kesäkuuta 2014 tapahtuneen traagisen onnettomuuden jälkeen valmistelemaan noin tuhannen sotilaan joukkojen lähettämistä. Tuolloin Ukrainan hallitus oli näiden sotilaallisten valmistelujen tiedossa alankomaisten tiedonantajien mukaan.
Tämän viikon aikana uutiseksi tuli tieto Alankomaiden sotilasoperaation valmisteluista, kun sekä edellinen että nykyinen Alankomaiden ilmapuolustusprikaatin komentaja, joka on maan puolustusvoimien valmiiksi parhaiten organisoitu osa, paljastivat ne. Puolustusministeriö ei ollut aiemmin julkistanut tietoa operaatiosta. Uhrien kotiuttamisen lisäksi Alankomaat halusivat mahdollisesti turvata tutkimuksen kannalta tärkeitä todisteita. Operaatio olisi kahden Alankomaiden kenraalin mukaan toteutettu yhteistyössä Ukrainan hallituksen kanssa.
Operaation valmistelut alkoivat jo iskujen päivänä, sunnuntaina 17. heinäkuuta, kun MH17 ammuttiin alas venäläisellä BUK-ohjuksella yli seitsemän kilometrin korkeudessa. Nopean toiminnan tarve Alankomaissa nousi osin siitä syystä, että Itä-Ukrainan kapinalliset, jotka hallitsivat aluetta, eivät aluksi halunneet tehdä yhteistyötä alankomaalaisten viranomaisten kanssa.
Jo toisena ja kolmantena päivänä iskun jälkeen toimittajat raportoivat laajasti ukrainalaisten kapinallisten varastavan menehtyneiden matkustajien omaisuutta ja ruumiiden "dumppaamisesta junavaunuihin".
Alankomaiden pääministeri Mark Rutte ilmoitti välittömästi iskun jälkeen, että maan ensisijainen tavoite oli uhrien kotiuttaminen, jota seuraisi tekijöiden jäljittäminen ja oikeudenkäynti sekä omaisten tyydytyksen varmistaminen. On tiedossa, että pääministeri Rutte oli henkilökohtaisesti yhteydessä Venäjän presidenttiin Putiniin, mutta puhelun sisällöstä ei ole toistaiseksi julkistettu tietoja.
Kotimaan ulkopuolella, Portugalissa harjoituksissa olleet alankomaiset sotilaat saivat keskiviikkona 20. heinäkuuta käskyn palata välittömästi kotiin valmistautuakseen toiseen nimeltä mainitsemattomaan ulkomaiseen tehtävään. Virallista tietoa siitä, olivatko venäläisviranomaiset tietoisia Alankomaiden ja Australian sotilaallisista valmisteluista, ei ole annettu, mutta valmisteluiden laajuus ja usean päivän kesto viittaavat siihen, että he todennäköisesti tiesivät siitä.
Tosiasia on, että Itä-Ukrainan kapinalliset kertoivat lopulta torstaina 21. heinäkuuta luovuttavansa ruumiit, minkä jälkeen Alankomaiden ja Australian sotilaalliset valmistelut keskeytettiin. Muutamaa päivää myöhemmin alueelle matkusti vain alankomaisia oikeuslääketieteen asiantuntijoita sekä sotilaspoliisirykmentti. Samalla kerättiin oikeuslääketieteellistä todistusaineistoa, jota saatetaan ensi viikolla käyttää oikeudenkäynnissä neljää iskun epäiltyä vastaan.
Yksi neljästä epäillystä on Igor Girkin, entinen korkea-upseeri Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRUn riveissä, joka toimi tuolloin Donetskin tasavallan, kapinallisten perustaman valtion, puolustusministerinä. Syytteiden sisältö julkistetaan Alankomaiden tuomioistuimessa vasta ensi viikolla. Ei ole vielä tiedossa, kävivätkö Alankomaiden viranomaiset tuolloin neuvotteluja Girkinin kanssa ruumiiden kuljetuksesta Alankomaihin.