Hallitus varaa 60 miljoonaa euroa viljellyn lihan ja maitotuotteiden kehityksen edistämiseen. Investointi menee konsortiolle, johon kuuluvat myös keinolihaa valmistava Mosa Meat ja Maastrichtin yliopisto. Raha tulee 20 miljardin euron Kansallisesta Kasvurahastosta.
Hallitus noudattaa näin täysin riippumattoman neuvontakomitean, jonka johtajana toimi entinen ministeri Jeroen Dijsselbloem, suositusta. Sen ovat julkistaneet talous- ja ilmastoministeri Adriaansens sekä valtiovarainministeri Kaag.
Kansallinen Kasvurahasto käynnistettiin vuonna 2020 vahvistamaan Alankomaiden kestävää ansaintakykyä. Luvattu 60 miljoonaa euroa viljellyn lihan tutkimukseen ja edistämiseen on vähemmän kuin konsortio toivoi: hakemus oli 382 miljoonaa euroa.
Maastrichtin yliopiston Mark Post esitteli vuonna 2013 ensimmäisen viljellyn hampurilaisen. Hampurilaisen liha kasvatettiin laboratoriossa muutamista naudan lihassoluista.
Viimeisten yhdeksän vuoden aikana Mosa Meat on investoinut viljellyn lihan kehittämiseen ja parantamiseen. Viime viikolla Maastrichtin kuningaspäivän juhlallisuuksissa hän antoi lyhyen esittelyn kuningas Willem-Alexanderille ja kuningatar Maximalle.
Äskettäin Alankomaiden toisessa kamarissa hyväksyttiin D66:n ja VVD:n aloite, joka mahdollistaa maistiaiset viljellystä lihasta. Tällaista ei vielä ollut kuninkaallisen vierailun aikana Maastrichtissa.
Alankomaiden hallitus kertoo, että taloudellisella tuella pyritään tekemään soluviljelty liha standardiksi. Vaikka tämä menetelmä vaatii eläinsolujen ottoa, se voidaan tehdä täysin ilman teurastusta.
Mosa Meat voi esimerkiksi valmistaa 80 naudanlihahampurilaista yhdestä ainoasta lehmän solunäytteestä. Yrityksen mukaan lopputulosta ei voi erottaa perinteisesti tuotetuista hampurilaisista.