ÖVP:n ja FPÖ:n väliset keskustelut alkoivat kahden kuukauden ajan lupaavasti sen jälkeen, kun yritys muodostaa koalitio kahdesta "perinteisestä" suuresta puolueesta (kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit) oli epäonnistunut. Tämän jälkeen presidentti Van der Bellen nimesi parlamenttivaalien voittajan, äärioikeistolaisen FPÖ:n johtajan Kicklin hallituksen muodostajaksi.
Yhdessä toiseksi suurimman puolueen, ÖVP:n kanssa, he jättivät yhteisen budjettiehdotuksen Euroopan komissiolle. Kuitenkin neuvottelujen edetessä erimielisyydet lisääntyivät, erityisesti EU:n maatalouspolitiikan sekä maahanmuuton estämisen ja rajojen sulkemisen osalta. Lopulta tämä johti FPÖ:n johtajan Herbert Kicklin vetäytymiseen neuvotteluista.
Reaktiona neuvottelujen epäonnistumiseen liittopresidentti Alexander Van der Bellen on hahmotellut neljä mahdollista skenaariota tulevalle hallituksen muodostukselle. Näihin kuuluvat vähemmistöhallituksen muodostaminen, siirtymäkauden tai asiantuntijahallituksen nimittäminen, neuvottelujen uudelleen käynnistäminen muiden puolueiden välillä tai uusien vaalien järjestäminen.
Promotion
Vähemmistöhallitus tarkoittaisi hallitusta, jolla ei ole selkeää enemmistöä. Tämä skenaario on kuitenkin epätavallinen Itävallassa ja siihen liittyy poliittisen epävakauden riskejä.
Toinen vaihtoehto on siirtymä- tai asiantuntijahallituksen nimittäminen. Tällöin riippumattomista asiantuntijoista koostuva hallitus johtaisi maata väliaikaisesti, kunnes vakaa poliittinen ratkaisu löytyy. Tätä tapahtui aiemmin vuonna 2019 Ibiza-korruptioskandaalin jälkeen (joka johti liittokansleri Kurzin eroamiseen), minkä jälkeen Brigitte Bierlein johti tällaista hallitusta liittokanslerina.
Lisäksi on mahdollista elvyttää aiemmin umpikujassa olleet neuvottelut sosiaalidemokraattien (SPÖ), kristillisdemokraattien (ÖVP) kanssa sekä liberaalin NEOS:n tai Vihreiden kesken. Vaikka aiemmat keskustelut näiden puolueiden välillä eivät johtaneet tuloksiin, uudelleen käynnistetty yritys koalition muodostamiseksi voisi johtaa vakaaseen hallitukseen.
Lopuksi voidaan järjestää uudet vaalit. Lainmukaisten määräaikojen vuoksi nämä vaalit voisivat aikaisintaan tapahtua toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa. FPÖ suhtautuu uusiin vaaleihin luottavaisesti. Puolue on edelleen kannatusmittauksissa nousussa ja on siten vakava uhka ”perinteisille” puolueille.
Nykyinen poliittinen pattitilanne on herättänyt kritiikkiä eri tahoilta. Esimerkiksi Itävallan maanviljelijäliitto syyttää FPÖ:tä vallanhimosta ja vastuuttomasta käytöksestä neuvotteluissa, mikä on vaikuttanut keskustelujen epäonnistumiseen.