Euroopan kansanpuolueen (EPP) vastavalittu puheenjohtaja Donald Tusk sanoo, että joukko vaikutusvaltaisia "viisaita" arvioi Unkarin hallituspuolue Fideszin EPP-jäsenyyttä. Merkittävät kristillisdemokraatit laativat raportin vuoden loppuun mennessä. "Sitten aloitan intensiiviset neuvottelut ja teemme päätöksen tammikuun lopussa", Tusk totesi.
Tusk hyökkäsi kovin sanoin poliittisia populisteja, manipuloijia ja autokraatteja vastaan pitämässään puheessa EPP:n kokouksessa Zagrebissa. Hän ei nimennyt suoraan Unkarin pääministeri Viktor Orbánia, mutta viesti oli selvästi heille, jotka ovat EPP:n kirppuja sen kainalossa.
Fidesz puolue erotettiin alustavasti EPP:stä tämän vuoden alussa ennen Euroopan parlamentin vaaleja Unkarin pääministeri Viktor Orbánin jatkuvien Eurooppaa kritisoivien kannanottojen vuoksi. Myös monissa EU-maissa kritisoitiin sitä, kuinka Fidesz on muuttanut Unkarin eräänlaiseksi yhden puolueen valtioksi.
Osa EPP:n jäsenistä on huolissaan mahdollisesta Orbánin karkottamisesta eurooppalaisesta puolueyhteisöstä. Pelätään, että se ajaisi hänet ääri-ideologien syliin ja samalla EPP menettäisi Fideszin Euroopan parlamentissa hallussa olevat kaksitoista paikkaa.
Puola Donald Tusk on toiminut viimeiset viisi vuotta Euroopan neuvoston puheenjohtajana ja johtanut presidenttien ja pääministerien huippukokouksia. Häntä seuraa EU:n puheenjohtajana belgialainen liberaali entinen pääministeri Michel.
Entinen Puolan pääministeri on viime vuosina ajanut eurooppalaista asiaa ja monet toivovat, että hän käyttäisi samaa intohimoa johdattaakseen EPP:n uuteen suuntaan. EPP on Euroopan suurin poliittinen ryhmä, mutta on kärsinyt ääniä populistien ja äärioikeistolaisten puolueiden nousun takia.
EPP:n kongressin isäntänä toimi Kroatian pääministeri Andrej Plenković. Avauspuheessaan hän viittasi kiistanalaiseen päätökseen olla hyväksymättä Pohjois-Makedoniaa ja Albaniaa. Hän kutsui sitä "valitettavaksi virheeksi". Tänä tulevana puolen vuoden aikana, kun Kroatia ottaa EU:n puheenjohtajuuden, hän voi vahvistaa sanojaan teoilla.
Plenković on saanut tukea kuudelta maalta (Itävalta, Puola, Slovakia, Tšekki, Slovenia ja Italia). Näiden maiden ulkoministerit eivät vastusta liittymisprosessin uudistamista, mikä on syynä siihen, miksi Ranskan presidentti Macron on estänyt neuvottelut Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa.