Kolmannen peräkkäisen vuoden kuivien jaksojen vuoksi sadonmenetykset Puolassa voivat olla suuremmat kuin vuotta aiemmin. Puolan kuivat pellot muistuttavat tilannetta Ukrainassa ja Romaniassa, mutta ne ovat huonommassa kunnossa kuin Itävallassa ja Sveitsissä.
Monet puolalaiset maatilat voivat joutua vaikeaan tilanteeseen, sanoi maatalousanalyytikko Mariusz Dziwulski puolalaiselle uutistoimisto PAP:lle antamassaan haastattelussa. PKO:n analyytikko totesi, että nyt on jo kolmas perättäinen kuiva vuosi, joten jos mikään ei muutu, tappiot voivat olla suuremmat kuin vuotta aiemmin.
Hän toi esiin, että Euroopan komission kuivuusseurannan mukaan maan kosteus Puolassa on vähäisempää kuin vuonna 2019. Hän totesi, että tämä on erittäin epäedullinen tilanne puolalaisille maanviljelijöille, sillä se voi tarkoittaa, että monet maatilat joutuvat hyvin vaikeaan tilanteeseen.
"Jotkin tilat, erityisesti Länsi-Puolassa, ovat jatkuvuutensa uhalla, koska siellä kuivuus oli viime vuonna pahinta. Puhumme erityisesti niistä viljelyksistä, joissa on vähemmän kastelujärjestelmiä, esimerkiksi viljan tai vihannesten osalta, kun taas suhteellisen useammat puolalaiset hedelmätuottajat ovat investoineet kastelujärjestelmien rakentamiseen. Vuonna 2018 myös Puolassa oli kuiva vuosi, mutta hedelmäsato oli erittäin korkea, ja omenien osalta jopa ennätyksellinen", hän totesi.
"Kotimaisilla markkinoilla tapahtuvilla asioilla on joillekin tuotteille suhteellisen pieni vaikutus hintatasoon. Jos maailman vilja- jaot ovat korkeita, puolalaiset viljelijät kärsivät kahdesti – pienemmän sadon ja alhaisempien hintojen vuoksi. Hinnat laskevat ja sadonmäärät ovat verrattavissa.
"Tämä voi johtaa siihen, että vehnän sato on pienempi kuin viime vuonna. Tilanne pahenee jatkuvasti, koska kuivuuskarttoja katsottaessa Länsi-Eurooppa kamppailee tällä hetkellä myös sateen puutteen kanssa. Ukrainan maatalousministeriö haluaa varautuen rajoittaa maissin viennin tänä vuonna 29,3 miljoonaan tonniin, mutta Ukrainan Viljajärjestön (UGA) mukaan tämä ei ole tarpeen. Viljakasvattajat katsovat, ettei kuivuudesta ja koronakriisistä huolimatta ole pelkoa kotimaan pula-alueista, raportoi Ukrainan uutistoimisto Interfax. Aiemmin Ukraina on jo asettanut vientikiintiön vehnälle.
Lisäksi markkinatilanne on sellainen, että ukrainalaisen maissin hinta on lähes 25-30 dollaria korkeampi kuin Argentiinan ja Yhdysvaltojen kilpailijoiden. Siksi UGA odottaa maissin viennin laskevan entisestään lähitulevaisuudessa. Tästä syystä UGA ei näe maissipulaa kotimaan markkinoilla", UGA totesi.
Meteorologit ja muut asiantuntijat sanovat, että kuivuus johtuu maapallon lämpenemisestä, kuten myös belgialainen hydrologi Patrick Willems KU Leuvenista vastasi. "Ilmakehä lämpenee. Lämpimämpi ilmakehä voi imeä enemmän vesihöyryä. Tämän vuoksi kestää kauemmin, että se kyllästyy. Seurauksena kuivuusjaksot kestävät pidempään, mutta sade on sitten myös rankempaa ja intensiivisempää. Myös talvet todennäköisesti kostuvat."
Vuodessa sade ei välttämättä vähene. Ongelma on, että vesi virtaa pois nopeasti noina huippuhetkinä, etenkin tiheästi asutuissa teollistuneissa maissa, joissa on paljon rakennuksia, katuja ja päällystettyjä alueita.