Jos maan toiseksi ja kolmanneksi suurin puolue pääsee ensi viikolla sopimukseen liberaalien NEOS:n kanssa, tästä tulee ensimmäinen kerta, kun Itävallalla on kolmipuoluekonsortio. Samalla tämä tarkoittaisi sitä, että äärioikeistoinen FPÖ, joka voitti vaalit ja oli suurin puolue, jätettäisiin hallituksesta pois.
NEOS:n ryhmäjohtaja Beate Meinl-Reisinger teki selväksi, että NEOS liittyy hallitukseen vain, jos toteutetaan merkittäviä uudistuksia, erityisesti koulutuksen ja läpinäkyvyyden alueilla. Tämä on laajentanut keskustelua koalition muodostamisesta, mutta samalla myös lisäänyt neuvottelujen monimutkaisuutta.
Jo vaalikampanjan aikana kävi selväksi, että muut puolueet eivät halunneet tehdä yhteistyötä FPÖ:n puheenjohtajan Herbert Kicklin äärimmäisten näkemysten kanssa. Siksi liittopresidentti Alexander Van der Bellen (Vihreät) päätti antaa hallituksen muodostamisen tehtävän maan toiseksi ja kolmanneksi suurimman puolueen johtajille. Poliittisen epävarmuuden keskellä Van der Bellen kutsui kaikkia puolueita valmiuteen ’kulkea uusia polkuja’.
ÖVP:n johtaja Karl Nehammer ei ottanut kantaa siihen, onnistuuko lopullinen sopimus, mutta hän haluaa edetä ’kovassa vauhdissa’ ja ’vakavuudella’. SPÖ:n neuvottelija Bablerin mukaan erilaiset näkökulmat mahdollistavat parhaiden ratkaisujen löytämisen kaikille osapuolille.
Viitaten Wienin asiantuntijoihin, ÖVP:n ja SPÖ:n yhteisymmärryksen saavuttaminen tulee olemaan haastavaa, koska työn alla olevat puolueet eroavat monista asioista merkittävästi. Kolmipuolueisen sopimuksen mahdollisuudet ovat suuremmat kuin kahden puolueen välinen sopimus. Viime vuosina SPÖ on ollut voimakkaasti vastustamassa ÖVP:n ja Vihreiden johtoista koalitiota.
Vihreät ovat hyväksyneet toistaiseksi sen, että he jäävät uuden hallituskoalition ulkopuolelle, vaikka hallitusneuvottelut eivät ole vielä onnistuneesti päättyneet. Puoluejohto korostaa kuitenkin, että on erittäin tärkeää, että FPÖ pidetään pois vallankäytön keskiöstä. Puolueen puheenjohtaja Werner Kogler lupasi, että Vihreät ottavat vastaan ’konstruktiivisen oppositiopalvelun vastuuntunnolla’.
Toinen poliittisia olosuhteita vaikuttava tekijä olivat viimeaikaiset kansallispäivän mielenosoitukset, joissa tuhannet osoittivat mieltään vastaan, että uusi parlamentin puhemies Rosenkranz (FPÖ) asettaisi seppeleen Kristalliyön ja juutalaisvainojen muistopäivänä.
Uusi parlamentin puhemies valittiin viime kuussa 100 äänen tuella 183-paikkaisessa parlamentissa. FPÖ:llä on 57 paikkaa. Jopa jos FPÖ:n kansanedustajat äänestivät Rosenkranzia yhtenäisesti, hänen täytyi saada tukea muilta ryhmiltä. Tämä on järkyttänyt monia itävaltalaisia.