Tulot olivat heikkoja lähinnä tuotantokustannusten nousun ja joissain tapauksissa tuottajahintojen laskun vuoksi. Tulonlaskua lievensivät korkeammat hinnat eläintuotannossa sekä maltilliset säästöt tuotantopanoksissa.
Itävallan hallitus on vastauksena varannut yli 300 miljoonaa euroa ylimääräiseen taloudelliseen tukeen maanviljelijöille. Suurin osa summasta on tarkoitettu 20 sentin alennukseen litraa kohti maatalousdieselin hinnassa, takaisin vaikuttavana viime vuoden toisesta puoliskosta vuoden 2025 loppuun.
Lisäksi maatalouden ja karjatalouden ympäristöveroa alennetaan 75 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi vuosilta 2022–2025 on tulossa korvaus hiilidioksidipäästöjen hinnoittelusta. Itävallan maatalousministeriö (BML) arvioi tämän tuen olevan 134 miljoonaa euroa.
Lisäksi alueellista tukea kohdennetaan 50 miljoonaa euroa ja 50 miljoonaa euroa käytetään eläinystävällisten navettojen rakentamisen edistämiseen. Maatalousministeri Norbert Totschnig kertoi tukipaketin ensisijaisesti tavoittelevan maatalousyrittäjien kilpailukyvyn vahvistamista.
Taloudellinen tukipaketti on saanut suurta suosiota maataloussektorilla. Itävallan ja Ala-Itävallan maatalouskamareiden puheenjohtajat korostivat, että lisätuki maataloudelle edistää paikallisten ruokatuotteiden saatavuuden turvaamista.
Kansallisen maanviljelijäyhdistyksen puheenjohtaja Georg Strasser totesi, että markkina- ja hintavaihtelut, raaka-aineiden korkeat kustannukset, ilmastonmuutos sekä viime kädessä kiristyvä kilpailu asettavat itävaltalaiset maatalousyrittäjät suurten haasteiden eteen.
Maatalouskamariin kuuluva Josef Moosbrugger totesi, että hinta- ja kustannuserot Itävallan tärkeimmillä tuotantoalueilla ovat merkittävät. Hän kehotti Euroopan maatalouspolitiikkaa mukauttamaan kaikki EU:n maatalousrahastot inflaation mukaan.
Moosbrugger viittasi muun muassa Itävallan kansallisen osuuden inflaatio-oikaisuun Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilariin. Nykyinen liittovaltion hallitus on kristillisdemokraattisen ÖVP:n ja Vihreiden muodostama koalitio.