Useissa Euroopan instituutioissa kasvaa huoli mahdollisesta venäläisestä puuttumisesta. Poliitikot varoittavat, että nykyiset säännöt eivät riitä ja vaativat tiukempia valvontakeinoja, enemmän läpinäkyvyyttä ja perusteellisempia tutkimuksia vaikuttamisesta.
Pohjana vaatimuksille ovat toistuvat raportit salaisista verkostoista, jotka toimivat Euroopassa. Useiden lähteiden mukaan kyse ei ole pelkästään propagandasta, vaan myös mahdollisesta vakoilusta ja poliittisten prosessien vaikuttamisesta.
Venäjältä käsin
Tärkeä huolenaihe on, että joidenkin näiden verkostojen tiedetään useiden lähteiden mukaan olevan suoraan tai epäsuorasti yhteydessä venäläisiin turvallisuuspalveluihin. Yhteyksiä on havaittu erityisiin yksiköihin ja henkilöihin, jotka toimivat Venäjältä.
Promotion
Verkostojen toimintatavat ovat artikkeleiden mukaan monimutkaisia. Ne käyttävät välikäsiä, ulkomaisia aktivisteja ja yrityksiä, jotka näyttävät olevan erillään Venäjästä, mutta todellisuudessa kuuluvat laajempaan rakenteeseen.
Unkari
Unkarissa on konkreettisia epäilyksiä poliittisiin prosesseihin vaikuttamisesta. Raportit ulkomaisten verkostojen yhteyksistä paikallisiin medioihin ja unkarilaisiin poliittisiin toimijoihin ovat herättäneet Euroopassa lisää huomiota ja huolta.
Myös Euroopan parlamentissa huoli kasvaa. Parlamentaarikot osoittavat järjestelmän haavoittuvuuksia ja pelkäävät, että vaikuttamista tapahtuu sisältäpäin, mikä heidän mukaansa uhkaa päätöksenteon eheyttä.
Digitaalisesti
Myös verkossa on keskeinen rooli. Useat viimeaikaiset artikkelit kuvaavat, kuinka sosiaalista mediaa ja digitaalisia alustoja käytetään viestien levittämiseen, jotka tukevat venäläisiä intressejä ja voivat lisätä poliittisia jakolinjoja.
Lisäksi mainitaan taloudelliset rakenteet, joissa rahavirrat kulkevat ulkomaisten yritysten ja peitehenkilöiden kautta. Nämä rakenteet vaikeuttavat rahojen alkuperän ja kohteen selvittämistä.
Heikentäminen
Monien EU-lähteiden mukaan lopullinen tavoite on laajempi kuin pelkkä poliittinen vaikuttaminen. Vastakkainasettelua ja harhaanjohtavaa tietoa levittämällä pyritään heikentämään luottamusta politiikkaan ja mediaan, mikä tekee eurooppalaisyhteiskunnista haavoittuvampia.