Kahdessa vuosikymmenessä maataloudessa käytettyjen kemikaalien määrä on lähes kaksinkertaistunut maailmanlaajuisesti. Tämä käy ilmi saksalaisen Heinrich-Böll-säätiön uudesta Pesticide Atlas 2022 -julkaisusta.
EU-maissa uudet lait eivät tähän mennessä ole johtaneet käytön vähenemiseen, huolimatta tieteellisistä todisteista, kertoi Heinrich-Böll-säätiön puheenjohtaja Imme Scholz. Hän kuitenkin kutsui 'tilalta lautaselle' -strategiaa hyväksi aluksi.
EU:n jäsenvaltiot keskustelevat parhaillaan uusista torjunta-aineiden käyttöä koskevista säännöksistä. Kesäkuussa Euroopan komissio esitteli ehdotuksia luonnon palauttamisesta, biodiversiteetin edistämisestä ja torjunta-aineiden käytön puolittamisesta kahdeksan vuoden kuluessa.
Euroopan parlamentissa suurin kristillisdemokraattinen EPP-ryhmä on äskettäin ilmoittanut haluavansa peruuttaa tai siirtää nämä suunnitelmat. Heidän mukaansa Venäjän sota Ukrainassa on luonut uuden ruokaturvatilanteen maailmanlaajuisesti. Tänä vuonna EPP onnistui konservatiivisten, nationalististen ja äärioikeistolaisten ryhmien tuella siirtämään yhteisen maatalouspolitiikan kahden kohdan voimaantuloa kahdella vuodella.
Pesticide Atlasin mukaan torjunta-aineiden käyttö johtaa myrkytyksien lisääntymiseen erityisesti maissa, joissa viljelijät eivät usein ole riittävästi suojattuja. Käyttö on lisäksi tuhoisaa biodiversiteetille, väitetään. Perinteisessä maataloudessa biodiversiteetin määrä on viisi kertaa alhaisempi verrattuna luomuviljelmiin.
Torjunta-aineet eivät rajoitu vain käsiteltyyn maatalousmaahan: ne valuvat maaperään ja pohjaveteen, kulkeutuvat tuulen mukana tai päätyvät vesistöihin.
Vuoteen 2024 mennessä kaikkien käytettyjen torjunta-aineiden kokonaisarvo nousee lähes 130,7 miljardiin dollariin. Euroopan unioni on yksi maailman suurimmista markkinoista, vastaten lähes neljännestä kaikista myydyistä torjunta-aineista.

