Ruokaministeriön LNV:n ruokaviranomainen Haagissa katsoo, että hollantilaiset maatalousasiantuntijat ulkomaisissa suurlähetystöissä voivat näytellä roolia kansallisten keskustelujen järjestämisessä uusista kestävämmistä ruokajärjestelmistä.
Maailman ruokatilanteesta järjestetään ensi viikolla suuri YK-ministerikonferenssi New Yorkissa. Hollannin delegaation mukaan ministeri Sigrid Kaag (Ulkoministeriö ja kehitysyhteistyö) osallistuu siihen. Hän ei näin ollen voi osallistua Yleisiin keskusteluihin Prinssipäivän jälkeen.
New Yorkin kokousta ovat ennakoineet monet toimet, kuten aiempi konferenssi Roomassa. Lukuisissa maissa on käyty kansallisia neuvotteluja kartoittamaan, mikä on vikana kunkin maan ruokajärjestelmässä, ja millaisia ratkaisuja tarvitaan.
Tällainen keskustelu on käyty myös Hollannissa. Yritysten, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen kesken on muodostettu koalitioita esimerkiksi ruokaketjujen hävikkiä vähentämään.
LNV:n ruokaturvan koordinaattorin Marcel van Nijnattenin mukaan YK-konferenssi on ratkaisevan tärkeä. Maailman nälkä lisääntyy, ilmasto muuttuu ja kasvit sekä eläimet ovat yhä suuremmassa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Hänen mukaansa odotukset ovat suuret. Virallisissa asiakirjoissa todetaan, että huippukokous voi ruokamuutoksen kautta tuoda YK:n vuosituhattavoitteet lähemmäksi.
Hollannista kolmen ministeriön edustajat ovat valmistelleet huippukokousta: LNV, Ulkoministeriö sekä Terveydenhuollon, hyvinvoinnin ja liikunnan ministeriö. Van Nijnatten korostaa, että Hollanti on suuri ruoan viejä ja tuoja, ja maalla on runsaasti tietoa tuotannosta ja kulutuksesta. ”Me tunnemme vastuuta ja haluamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa etsiä onnistuneita systeemimuutoksia”, hän totesi viime viikolla Agroberichtenbuitenlandin haastattelussa.
Hän korosti, että maiden välillä on suuria eroja, joten myös ratkaisut on räätälöitävä maakohtaisesti. ”Mutta yksi asia on varma: laajat koalitiot ovat välttämättömiä, jotta ruokajärjestelmästä saadaan tulevaisuudenkestävä. Hätäaputoimet ovat vain väliaikaisia, järjestelmämuutos on tarpeen.”
Hollanti voi ottaa kansainvälisesti tärkeän roolin, uskoo Van Nijnatten. Esimerkiksi ruoka-arvoketjujen toiminnan tehostamisessa, siten että tuotot kasvavat ja veden sekä kemiallisten torjunta-aineiden käyttö vähenee. Hollanti on tässä edelläkävijä, mutta kuinka jaamme tietomme ja asiantuntemuksemme kehitysmaiden viljelijöille, elintarviketeollisuudelle ja hallituksille?
Useat maat ovat jo kansallisten keskustelujen kautta laatineet oman FSS-toimintasuunnitelmansa. Siinä määritellään, mitä systeemimuutoksia tarvitaan. Tässä maatalousneuvoksilla on tärkeä rooli kussakin maassa, sanoo Van Nijnatten. ”Maatalousneuvoksilla on laajat verkostot sekä työskentelymaassaan että täällä Hollannissa. He voivat selvittää, millaista tukea tarvitaan ja millä hollantilaisilla toimijoilla on siihen ratkaisuja.”

