Yksi kymmenestä maailman ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. Tämä on korkein määrä sitten vuoden 2009 ja kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin määrä kasvaa. Viime vuonna noin 768 miljoonaa ihmistä – enemmän kuin Euroopan väestö – koki nälkää, mikä on 118 miljoonan (9,9 %) ihmisen lisäys koronapandemian puhkeamisen jälkeen.
Viisi YK:n järjestöä, FAO, IFAD, Unicef, WFP ja WHO, kuvaavat yhteisessä Maailman ruokaraportissaan tätä kasvua "varoituksena maailmanlaajaisesta lupauksesta päättää nälkä vuoteen 2030 mennessä". Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley totesi, että "tie kohti nollan nälkää on tukossa konfliktien, ilmaston ja Covid-19:n takia."
Maailman väestöstä 30 prosentilla, eli 2,3 miljardilla ihmisellä, ei ollut koko vuoden ajan pääsyä riittävään ravintoon, mikä on lähes neljän prosenttiyksikön nousu vuodessa.
Raportti varoittaa, että ilman suuria muutoksia ei ole mahdollista saavuttaa tavoitetta nälän päättymisestä vuoteen 2030 mennessä. Tämä on yksi kansainvälisen yhteisön sopimista kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) tärkeimmistä tavoitteista.
Vaikka raaka-aineiden hinnat laskivat vuoden 2020 alussa, ruokahinnat nousivat nopeasti suurten pula-aikojen keskellä. FAO:n ruokahintaindeksi oli viime kuussa 34 prosenttia korkeammalla kuin kesäkuussa 2020. Suuri osa nälän lisääntymisestä johtui "luultavasti Covid-19:n vaikutuksista, vaikka pandemian täydellistä vaikutusta ei ole vielä kokonaan selvitetty."
Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri Antonio Guterres muistutti, että huolimatta ruokatuotannon kolminkertaistumisesta 1960-luvun puolivälistä, aliravitsemus on yhä suuri ongelma.
YK:n päällikkö, joka järjesti syyskuussa kansainvälisen huippukokouksen ruoasta, sanoi, että maailmassa, jossa ruoka on niin runsasta, ei voi olla niin, että "miljardeilla ihmisillä ei ole pääsyä päivittäiseen leipäänsä".