Antwerpenin flaamilaisessa parlamentissa ja Belgian maataloussektorilla on syntynyt kiivas keskustelu typenoksidiongelmasta. Viime viikolla tuomioistuin pysäytti flaamilaisen PAS-rekisterin typenoksidipäästöjen osalta, minkä seurauksena jokaisen uuden toimenpiteen osalta on nyt suoritettava täydellinen YVA-menettely.
Liègeen kuuluvassa Kortessemissa kanayritys halusi rakentaa ylimääräisen kanalan noin 80 000 kanalle. Yritys aiheuttaisi näin ollen 6850 kiloa typenoksidia vuodessa. Tuomarin mukaan flaamilaista sikatilallista ei voida todistaa, etteikö luonnonsuojelualuetta vahingoiteta yrityksen laajentuessa.
Koska 80 prosenttia Belgian Natura 2000 -alueista kärsii liiallisesta typenoksidista, on Flanderi rikkonut Habitat-direktiiviä jo vuosien ajan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun belgialainen tuomari keskeytti luvan pelkästään typenoksidisyyn takia. Flaamilaisissa medioissa puhutaan jo ’hollantilaisista tilanteista’.
Flaamin talous- ja maatalousministeri Hilde Crevits (CD&V) totesi parlamenttikeskustelussa, että voi olla tarpeen ryhtyä kovempiin, radikaaleihin toimiin. Hänen ympäristöministerikollegansa Zuhal Demir (N-VA) kertoi viranomaisten olevan jatkossa varovaisia jokaisen lupahakemuksen kohdalla ja suorittavan yksilöllisen arvioinnin jokaisesta käsiteltävästä tapauksesta.
Keskusteluissa tuli myös ilmi, että belgialaiset virkamiehet ovat jo pitkään pyrkineet luomaan riittävän oikeudellisen perustan PAS-rekisterille, eikä tuomioistuimen päätös tullut täytenä yllätyksenä. Tämä johti kuitenkin arvosteluun siitä, etteivät hallitus ja ministeriöt ole tarpeeksi toimineet asian eteen viime vuosina.
Ministeri Crevits totesi, että hallitus odottaa paljon (typenoksidin vähennyksiä) innovatiivisista parannuksista, mutta painotti myös, että etenkin intensiivisessä tuotantoeläintuotannossa tarvitaan toimenpiteitä. Kyse ei ole pelkästään ’typenoksidista ilmassa’, vaan myös ’maaperän ja juomaveden kemikaaleista’ sekä ’maatalouden monimuotoisuudesta’.
Flaamin ministerit ovat nyt saaneet tehtäväkseen laatia oikeudellisesti vedenpitävän lopullisen flaamilaisen suunnitelman typenoksidisaastetta vastaan. Tämä voi koskea suuria vaikutuksia paitsi maataloudessa myös muualla Belgiassa, erityisesti erilaisissa häiriölupa- ja rakennushankkeissa.
Belgiassa häiriölupia on jaettu kolmeen alueeseen: punaiset, oranssit ja vihreät. Puna-alueilla ympäristöhäiriöt pitää lopettaa ja vähentää, oranssi-alueilla niiden ei saa kasvaa. Vihreillä vyöhykkeillä maatalousyrittäjien, jotka haluavat laajentaa toimintaansa, tulee YVA-raportissa kuvata, kuinka paljon typenoksidipäästöt kasvavat. Tämä tulee tarkastaa riippumattomien asiantuntijoiden toimesta.
Vain jos odotettu typenoksidin kasvu pysyy alle viidessä prosentissa, YVA-raporttia ei tarvita. Tuomioistuin on päättänyt, että tutkimus vaaditaan aina myös pienten kasvujen tapauksessa.