Saksan ja Alankomaiden jälkeen myös Ranska on väliaikaisesti lopettanut aseiden viennin Turkkiin. Kyse ei ole täydellisestä kiellosta, vaan ainoastaan aseiden osalta, joita voidaan käyttää Turkin hyökkäyksessä Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan.
Maanantaina päätetään, toimivatko EU ja NATO samalla tavalla. Kaikkien EU-maiden ulkoministerit keskustelevat EU:n asemasta tässä asiassa.
Ranska on varoittanut Ankaraa siitä, että hyökkäys Syyriassa uhkaa Euroopan turvallisuutta. Arabiliitto vaati, että aggressio lopetetaan ja Turkki vetäytyy välittömästi ja ehdoitta kaikilta Syyrian alueilta.
Turkin armeija on ollut keskiviikosta lähtien mukana suuressa operaatiosta Syyriassa, jossa satoja kurdikapinallisia on kuollut. Myös on levinnyt kuvia joukkomurhista moottoritieosuuden varrella sekä pommituksista asuinalueilla.
Turkin presidentti Erdogan haluaa perustaa Pohjois-Syyriaan "turvavyöhykkeen". Tämä alue rajautuu Irakin pohjoisen kurdialueeseen ja Turkin kaakkoisosaan, ja on osittain kurdien johtaman koalition hallussa. Erdogan pitää tätä kurdiryhmää PKK:n jatkeena, joka on monen maan terroristijärjestöksi luokittelema.
Syyrian pohjoisen kurdit ovat menestyksekkäästi tukeneet Yhdysvaltojen joukkoja ja NATO-yksiköitä jihadistisen ISIS-kalifaatin vastaisessa taistelussa viime vuosina. Kurdit valvovat nyt useita vankiloita, joissa Islamilaisen valtion (IS) taistelijoita pidetään vankeina. Vaarana on, että Turkin hyökkäys kurdeja vastaan johtaa näiden IS-taistelijoiden pakenemiseen tai vapauttamiseen.
Väkivallan takia sadatuhannet ihmiset ovat paenneet Pohjois-Syyriasta keskiviikosta lähtien. Monet ovat matkalla etelään.
Kansainvälinen yhteisö on tuominnut Turkin toiminnan. Vastauksena Erdogan uhkaa lopettaa miljoonien viime vuosina Turkkiin saapuneiden Syyrian pakolaisten vastaanoton, jotka haluaisivat jatkaa Eurooppaan.
Useissa Euroopan kaupungeissa tuhannet kurdit ovat lauantaina marssineet kaduilla vastustaakseen Turkin hyökkäystä kurdialueille.