Saksan ja Alankomaiden jälkeen myös Ranska on keskeyttänyt aseiden vientinsä Turkkiin väliaikaisesti. Kyse ei ole täydellisestä kiellosta, vaan ainoastaan aseista, joita voidaan käyttää Turkin hyökkäyksessä Syyn pohjoisosan kurdeja vastaan.
Maanantaina päätetään, noudattavatko EU ja NATO samaa linjaa. Kaikki EU:n ulkoministerit keskustelevat unionin asemasta tässä asiassa.
Ranska on varoittanut Ankaran hyökkäyksen vaarantavan Euroopan turvallisuuden. Arabiliitto vaati, että aggression on loputtava ja Turkki vetäytyy välittömästi ja ehdottomasti kaikilta Syyrian alueilta.
Turkin armeija on ollut laajassa operaatiosta Syyriassa keskiviikosta lähtien, ja satoja kurdikapinallisia on jo kuollut. Myös kuvia laittomista teloituksista moottoritievarrella sekä asuinalueiden pommituksista on levinnyt.
Turkin presidentti Erdogan haluaa perustaa "turvallisen vyöhykkeen" Syyn pohjoisosiin. Alue rajoittuu Kirkon kurdialueeseen Pohjois-Irakissa ja koilliseen Turkissa, ja on osittain kurdien johtaman koalition hallussa. Erdogan kuvittelee tämän kurdiryhmän olevan PKK:n jatke, jonka useat valtiot katsovat terroristijärjestöksi.
Syyrian pohjoisten kurdien joukko on viime vuosina tukenut menestyksekkäästi amerikkalaisia joukkoja ja Naton yksiköitä taistelussa ISIS-kalifaatin jihadisteja vastaan. Kurdien hallussa on useita vankiloita, joissa Islamilaisen valtion (IS) taistelijat pidetään vangittuina. Pelätään, että Turkin hyökkäys kurdeja vastaan johtaa näiden IS-taistelijoiden pakenemiseen tai vapauttamiseen.
Väkivallan vuoksi 100 000 ihmistä on paennut Syyrian pohjoisosista keskiviikosta lähtien. Monet ovat matkalla etelään.
Kansainvälinen yhteisö on tuominnut Turkin toimet. Vastauksena Erdogan uhkaa lopettaa vuosien aikana Turkkiin saapuneiden miljoonien syyrialaisten pakolaisten vastaanoton, jotka haluaisivat päästä Eurooppaan.
Useissa Euroopan kaupungeissa tuhannet kurdit lähtivät lauantaina kaduille vastustamaan Turkin hyökkäystä kurdialueille.