Zelensky ilmaisi äskettäin tyytymättömyytensä Scholzin pidättyväisyyteen Saksan pitkäkantaisiin risteilyohjuksiin liittyvästi, joita ollaan toimittamassa Ukrainalle. Tämä kysymys on koetellut NATO:n diplomaattisia suhteita jo jonkin aikaa. Jännitteet Ukrainan ja Saksan välillä uhkaavat nyt kärjistyä, osittain Kiovan kiireellisten pyyntöjen vuoksi saada edistyneitä aseita.
Scholz suhtautuu varauksellisesti Taurus-risteilyohjusten toimittamiseen, sillä nämä aseet voivat lisätä eskalaatioriskiä. Saksa pelkää, että niiden käyttö voisi entisestään provosoida Venäjää ottaen huomioon saksalaisen risteilyohjuksen suuren kantaman ja tarkkuuden. Scholz on sisällyttänyt tämän kieltäytymisen jopa oman SPD-puolueensa vaaliohjelmaan.
Zelensky reagoi turhautuneena Scholzin kielteiseen kantaan ja arvosteli Saksan linjaa julkisesti. Hänen mukaansa tämä varovaisuus estää Ukrainaa puolustautumasta tehokkaasti jatkuvaa Venäjän aggressiota vastaan. Hän vihjasi myös, ettei Saksa mahdollisesti tue tarpeeksi Ukrainan etuja, mikä on johtanut jännitteisiin NATO:n sisällä.
Rutten mukaan Zelenskyn kritiikki Scholzia kohtaan on perusteetonta ja tuottamatonta. Alankomaiden Nato-päällikkö korosti, että Saksa on tarjonnut merkittävää tukea sekä taloudellisesti että sotilaallisesti Venäjän hyökkäyksen alusta lähtien. Hän painotti, että tällainen apu ansaitsee tunnustusta, ei julkista syyttelyä. "Saksa on keskeinen liittolainen, ja meidän tulee kunnioittaa heidän panostaan," Rutte totesi.
Mark Rutte, joka oli aiemmin Alankomaiden pääministeri, on korostanut liittouman yhtenäisyyden tärkeyttä. Hän kertoi, että Nato-päällikkönä hän olisi valmis toimittamaan risteilyohjuksia ilman rajoituksia, jos olisi Scholzin asemassa. Samalla hän painotti, että lopulliset päätökset sotilaallisesta avusta kuuluvat kullekin valtiolle, ja julkinen hajaannus voi heikentää yhteisiä ponnisteluja Venäjää vastaan.
Rutten kommentit heijastavat NATO:n laajempia haasteita solidaarisuuden ylläpitämisessä monimutkaisessa geopoliittisessa tilanteessa. Kun jotkut jäsenmaat, kuten Puola ja Baltian maat, vaativat maksimaalista tukea Ukrainalle, toiset maat suosivat varovaisempaa lähestymistapaa lisäeskalaation välttämiseksi.