OECD:n ja FAO:n ekonomistit odottavat, että seuraavien kymmenen vuoden aikana ruokatuotanto kasvaa puolitoista prosenttia vuodessa. Tämä kasvu keskittyy pääasiassa nouseviin talouksiin ja köyhiin maihin, eikä juuri teollistuneihin maihin. Lisäksi maatalouden kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät maailmanlaajuisesti vielä neljä prosenttia.
OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) ja FAO (Yhdistyneiden Kansakuntien ruokaja maatalousjärjestö) kertovat Agriculture Outlook 2021-2030 -raportissaan, että maatalouden kehitys perustuu pitkälti parempaan rahoituksen saatavuuteen sekä investointeihin teknologiaan ja infrastruktuuriin.
Samaan tapaan kuin kasvien tuotannossa, OECD:n ja FAO:n mukaan karja- ja kalatuotannon kasvu tulee pitkälti tuottavuuden paranemisesta. Karjataloudessa tämä parannus saavutetaan pääasiassa laajemman rehunkäytön ja geneettisten parannusten avulla.
Kasvatetun kalan tuotannon odotetaan viiden vuoden kuluessa ylittävän kalastuksen määrän ja kymmenen vuoden kuluttua muodostavan yli puolet koko kalatuotannosta.
Asiantuntijat korostavat maatalouden merkittävää roolia ilmastonmuutoksessa. Hiilen suhteellinen intensiteetti maataloustuotannossa todennäköisesti laskee, koska kasvihuonekaasupäästöjen suora lisääntyminen on hitaampaa kuin tuotannon kasvu.
Maailmanlaajuisesti saatavilla olevan ruoan määrä per henkilö kasvaa ennusteiden mukaan keskimäärin neljä prosenttia. Tämä globaalin keskiarvon takana piilee kuitenkin suuria eroja maiden ja mantereiden välillä: ruokaa tuhlataan edelleen paljon samalla kun miljardit ihmiset kärsivät nälästä.
Odotetaan, että keskivertotulot omaavissa maissa kuluttajat lisäävät ruokansa kulutusta eniten, kun taas matalan tulotason maissa ravinto pysyy suurimmaksi osaksi ennallaan.
Terveyden ja ympäristötietoisuuden lisääntyessä odotetaan, että lihankulutus henkeä kohden ei enää kasva ja kuluttajat valitsevat yhä enemmän siipikarjaa ja maitotuotteita punaisen lihan sijaan, ennustavat asiantuntijat.