Ranskan hallitus sai aplodit ja varoitukset, sillä monet viljelijät tuntevat itsensä hylätyiksi ja pelkäävät tulevaisuuttaan.
Kokous merkitsi FNSEA:n uutta yritystä vahvistaa keskeistä rooliaan Ranskan maatalouspolitiikassa. Viime vuosina sen valta-asema on heikentynyt pienempien, aktiivisempien maanviljelijäjärjestöjen noustessa esiin. FNSEA on kuitenkin edelleen yli 200 000 jäsenellään Ranskan suurin maatalousjärjestöjen kattojärjestö.
FNSEA:n sisällä on kasvavaa hajaannusta. Perinteiset maanviljelijäjärjestöt ovat huolissaan siitä, että kestävä ja luomutuotanto hallitsevat liikaa asialistaa. Toisaalta luomuviljelijät kokevat, että FNSEA ei tee tarpeeksi tukeakseen ekologisesti vastuullista viljelyä. Tämä suuntauksenjako vaikeuttaa yhteisen äänen löytämistä.
Kokouksen aikana viljelijät vaativat vähemmän byrokratiaa ja nopeampaa apua kriisitilanteissa. Erityisesti torjunta-aineiden käytön ja vedenpuhdistuksen säännöt aiheuttavat turhautumista. Järjestö vaatii "käytännön ratkaisuja paperisuunnitelmien sijaan" ja varoittaa, että viljelijöiden kärsivällisyys loppuu, ellei konkreettisia tuloksia saada aikaan.
Ranskan hallitus sai aiemmin tänä vuonna viljelijöiden protestien myötä herätyksen. Ministeri Annie Genevard sai kokouksessa aplodit, mutta myös ankaria kritiikin sanoja. Hänen ilmoituksensa nopeutetuista tukimaksuista ja lisääntyneestä keskustelusta viljelijöiden kanssa otettiin askeleena oikeaan suuntaan, mutta eivät missään nimessä riittävinä.
FNSEA on yksi monista Ranskan maatalousjärjestöistä, maasta, jossa maataloussektori on syvästi juurtunut talouteen. FNSEAn lisäksi on olemassa alan yhdistyksiä esimerkiksi maidontuottajille, viljanviljelijöille, viinitilallisille ja luomutuottajille. Nämä ryhmät yhdessä edustavat huomattavaa osaa Ranskan maaseudusta ja niillä on poliittista vaikutusvaltaa aina Brysseliin asti.
Tänä vuonna merkittävä aihe oli vesienhallinta. Kuivuuden ja ilmastonmuutoksen vuoksi kastelu on muodostunut tärkeäksi kysymykseksi. Viljelijät vaativat lisää säiliöitä ja vähemmän rajoituksia, kun taas ympäristöliikkeet pelkäävät luonnon ja biologisen monimuotoisuuden vahingoittumista. FNSEA vaatii, että maataloudelle annetaan etusija vedenjakelussa.
Lopuksi FNSEA:n puheenjohtaja Arnaud Rousseau korosti, että lupausten aika on ohi. Hän kehotti hallitusta tekemään selkeitä valintoja Ranskan maatalouden tulevaisuuden hyväksi. Hänen mukaansa pelissä on enemmän kuin pelkästään taloudelliset intressit: kyse on myös ruokaturvasta, maaseudun elinvoimaisuudesta ja maanviljelijätyön arvostuksesta.