Lisäksi Saksan osalta on vielä käsittelyssä hormonitoimintaa häiritsevien vaikutusten pakollinen arviointi 289:lle hyväksytylle vaikuttavalle aineelle kasvinsuojeluaineissa. Liittovaltio ei pystynyt antamaan tarkkaa aikataulua näille arvioinneille, käy ilmi Saksan liittopäiville annetuista kirjallisista vastauksista.
Uusien (kemiallisten) aineiden myöntäminen maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa on ollut Euroopan unionissa ja EU-maissa jo vuosia ongelmallista, osittain siksi, että useat eri viranomaiset jakavat päätösvaltaa. Lisäksi monissa EU-maissa ei ole riittävästi asiantuntemusta erilaisten kemiallisten ja fysikaalisten kokeiden ja tutkimusten uudelleenarviointiin.
Saksan liittopäivien Die Linke -ryhmä oli kysynyt BMEL-ministeri Cem Özdemirin viisikehitysohjelman etenemisestä. Hänen vastauksestaan käy ilmi, että sekä useat liittovaltion ministeriöt että osavaltioiden virastot vastaavat aiheesta Saksassa. Tämä on järjestetty eri tavoin eri EU-maissa. Lisäksi EU:lla on myös päätösvaltaa kemiallisten aineiden terveysvaikutuksissa.
Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) mukaan EU on 19. joulukuuta 2024 mennessä arvioinut 134:ää hormonitoimintaa häiritsevää vaikuttavaa ainetta kasvinsuojeluaineissa. Näistä 19 on luokiteltu terveydelle haitallisiksi ja kahdeksan ympäristölle haitallisiksi ei-tavoitelluille organismeille.
Brusselin mukaan toiminnan tarve on tieteellisesti todistettu. Hormoneja häiritseviä aineita löytyy arkipäivän tuotteista, kuten elintarvikepakkauksista ja kosmetiikasta. Näillä aineilla voi olla vakavia vaikutuksia jopa hyvin pieninä pitoisuuksina. EU:ssa hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien aiheuttamat terveyshaittakustannukset arvioitiin vuonna 2016 noin 163 miljardiksi eurossa vuosittain.