Valtuutettujen asiantuntijoiden työryhmä esitteli viime viikolla konkreettisemman käsittelyn aiemmin esittämilleen ehdotuksille, tällä kertaa mukaan lukien niiden rahoitussuositus. Saksassa jo kaatunut SPD:n, Vihreiden ja FDP:n "liikennevalokoalitio" oli pyytänyt taloudellisesti perusteltua suunnitelmaa, koska hallituspuolueet eivät päässeet yksimielisyyteen rahoituksen kattamisesta.
ZKL-komissio vaatii kattavaa rahoitusmahdollisuuksien uudelleenjärjestelyä. Niin kutsuttu Borchert2-komissio ehdottaa karjatalouden uudistuksen osarahoittamista useilla miljardeilla euroilla, mikä on pääasiassa tarkoitettu maidon- ja sikatalouden karsinoiden uudistukseen. Vain suuremmilla ja tilavammilla karsinoilla voidaan saavuttaa eläinten hyvinvoinnin parantamista koskeva politiikka.
Tähän asti Saksan poliittiset puolueet ovat erimielisiä siitä, kuinka paljon maatalousyrittäjien itse pitäisi maksaa ja kuinka paljon valtion pitäisi osallistua. Lisäksi kysymys on siitä, tulisiko valtion osuus kattaa korkeammalla tuloverolla (=kaikki maksavat), uudella "liha-verolla" (=vain lihansyöjät) vai elintarvikkeiden arvonlisäveron korotuksella (=paljon syövät maksavat enemmän).
ZKL-komissio kannustaa nyt asteittaiseen arvonlisäveron korotukseen elintarvikkeissa, mikä on loogisin lisätulonlähde liittovaltion avustukselle maatalouden siirtymässä. Muiden rahoituslähteiden yhdistämistä ei kuitenkaan suljeta pois.
Maatalousalan edustajat ovat tyytyväisiä siihen, että ZKL-komission asiantuntijat ovat jälleen saavuttaneet laajasti kannatetun suosituksen. DBV:n varapuheenjohtaja tohtori Holger Hennies toteaa merkittävän muutoksen monien maanviljelijöiden keskuudessa: "Olemme poistuneet 'vastustamisen tilasta', haluamme nyt yhdessä enemmän luotettavuutta."
Tähän asti maatalouspolitiikkaa on toteutettu tehtävien ja valtuuksien jakona liittovaltion Berliinin hallituksen ja kuudentoista Saksan osavaltion välillä, jotka poliittisesti koostuvat eri värisistä hallituksista. Tästä syystä maatalouspolitiikka Saksassa on vaikeaa ja hidasta.
Bauernverbandin varapuheenjohtaja näkee liittovaltiolla tärkeän roolin maatalouden siirtymän toteutuksessa: sen ei tulisi vain asettaa sääntöjä, vaan myös puuttua niihin konkreettisesti, hän sanoi. ZKL-komissio ehdottaa, että Berliinin ja osavaltioiden välistä tehtävänjakoa pitäisi tarkastella uudelleen.
DBV:n johtaja Hennies pitää arvonlisäveron korottamista hyvänä keinona uudelleenjakaa rahaa eläinten hyvinvointiin. Hän kuitenkin varoittaa, että ensiksi rakennusoikeutta on muutettava: maanviljelijöiden ja karjankasvattajien täytyy tietää, missä he ovat mahdollisten uudis- tai laajennushankkeidensa kanssa. 'Yritykset tarvitsevat suunnitteluturvaa investoinneilleen.'
Saksan luonnonsuojeluliitto pitää ZKL-asiantuntijoiden uutta yksimielisyyttä tärkeänä viestinä: NABU:n mukaan se osoittaa, että ”jopa viime kuukausien tunteikkaiden maatalouskeskustelujen jälkeen mielipide-erot voidaan voittaa”.
ZKL-komissio korostaa entistä enemmän kuin vuoden 2021 aiemmassa suosituksessaan, että on noudatettava eurooppalaisia säädöksiä sekä yhteisessä maatalouspolitiikassa että ilmasto- ja ympäristösäännöksissä Green Deal -ohjelmassa. Myös EU:n uudet säännöt nykyaikaiselle yritystoiminnalle tulisi sisällyttää uuteen Saksan politiikkaan.
Poliittiset reaktiot loppuraporttiin ovat vaihtelevia. Maatalousministeri Cem Özdemir (Vihreät) kehui Tulevaisuuskomissiota "tärkeänä foorumina reilulle intressien harkinnalle", mutta myönsi myös, että hän olisi "mieluummin ottanut enemmän konkreettisia askelia kuin viime hallitusyhteistyössä oli mahdollista." Ala-Saksiin maatalousministeri Miriam Staudte (Vihreät) painotti erityisesti ZKL-ehdotuksia lannoitelainsäädännön perusteelliselle uudistukselle.
Liberaalit FDP-politiikot pitävät suosituksia lähinnä vahvistuksena markkinatalousnäkemykselleen. FDP:n edustajat hylkäävät jälleen tavan, jolla ”pienimuotoisia sääntöjä pitäisi kompensoida tukien avulla,” kuten CDU:n maatalousministerit pitkään yrittivät tehdä maanviljelijöiden kanssa.
SPD on tunnettu siitä, että se haluaa maataloustukien rahoituksen yleisistä varoista (tulovero), kun taas Vihreät kannattavat mieluummin kohdennettuja veroja, kuten lihaveroa tai korkeampaa elintarvikkeiden arvonlisäveroa.
Tulevassa vaalikampanjassa CDU/CSU:n kanta voi muodostua ratkaisevaksi: tämä oppositiopuolue on suosiossa mielipidemittauksissa ja tulee lähes varmasti hallituskoalitioon uudessa Saksan hallituksessa 23. helmikuuta jälkeen. Puolueen johtaja Friedrich Mertz ei ole vielä ilmaissut mielipidettään siitä, miten miljarditukien rahat pitäisi kerätä.