Maa- ja metsätalousministeri Cem Özdemirin (Vihreät) eläinten hyvinvointia, uusia lannan käsittelysäädöksiä, tiukempaa torjunta-aineiden käyttöä ja muita ympäristö- ja ilmastolakeja koskevat ehdotukset on jo jätetty parlamentille, ja ne voitaisiin käsitellä tulevina kuukausina. Nyt ne on asetettu muutamaksi kuukaudeksi jäihin, mutta niitä ei ole vielä hylätty.
Saksan politiikassa vallitsee tällä hetkellä suurta epävarmuutta, ja tilanteet voivat muuttua päivä päivältä. Ensimmäinen kysymys on, milloin vaalit tulisi pitää. Vaikka FDP:n kanssa on nyt syntynyt erimielisyys, Scholz voi väliaikaisesti jatkaa hallitusta vähemmistöhallituksella. Hän aikoo tehdä päätöksen tammikuussa ja järjestää vaalit maaliskuussa. CDU:n oppositio haluaa selvyyttä jo tällä viikolla.
Liittokansleri on sanonut, ettei hän halua saada liittopäivien luottamuslauseäänestystä ennen tammikuun puoliväliä. Scholz kertoo haluavansa ensin hoitaa kiireelliset asiat, kuten torstaina esitettävän vuoden 2025 budjetin (sen toteutuminen on nyt epävarmaa).
Budjetti on pääosin laadittu eronneen valtiovarainministeri Lindnerin toimesta, mutta kolmen koalition puolueen välillä ei vielä ole sovittu kaikista osista. On epätodennäköistä, että FDP äänestäisi nyt budjetin puolesta.
Lisäksi Scholz (SPD) ja talousministeri Habeck (Vihreät) haluavat esitellä talouden elvytyssuunnitelmansa liittopäiville. Miljardien investoinneilla he pyrkivät herättämään horjuvaa saksalaista taloutta uudelleen henkiin. SPD ja Vihreät haluavat myös saada liittopäivien päätettäväksi sotilaallisen tuen laajentamisen Ukrainaan.
Jos tammikuussa pidettävä luottamuslauseäänestys (kuten odotettavissa on) ei saa FDP:n tukea, liittokanslerin on 60 päivän sisällä esitettävä uusi hallitus tai asetettava uudet vaalit. Teoriassa SPD ja Vihreät voisivat tehdä (rajoitetun, väliaikaisen) koalition opposition kanssa alkuperäiseen syyskuun loppupuolen vaalipäivään asti. Mutta CDU:n johtaja Friedrich Merz on jo hylännyt tämän.
Viimeaikaisten mielipidemittausten mukaan CDU-oppositiolla on tällä hetkellä (yli 30 %) mahdollisuus tulla suurimmaksi puolueeksi, mutta Saksaa idässä äärioikeistolainen AfD on suurin äänestyspaikoilla. Lisäksi Sahra Wagenknechtin uusi BSW-liitto on siellä vahvassa nousussa. Kolmessa Itä-Saksan osavaltiossa laaditaan jo alueellisten vaalien jälkeen keskustaoikeistohallituksia, joissa ovat mukana CDU, BSW ja AfD.